Antti Kurvinen

Suora demokratia ei ole näyttänyt parhaita puoliaan

Jaa tämä ystävällesi
Julkaistu Suomenmaassa 3.1.2017
Edus­tuk­sel­linen demokratia tarkoittaa, että ihmiset valitsevat keskuudestaan edustajia, joilla on valtuuksia tehdä päätöksiä koko porukan puolesta. Ensimmäisen kerran tätä kokeiltiin antiikin Ateenassa.
Suomen kielessä edus­tuk­sel­lisen demokratian kautta valitulla ihmisellä on nimi ”luot­ta­mus­hen­kilö”. Nimike on yllättävän kaunis: ihminen toimii toisten luottamuksen takia ja sen varassa. Luotetaan, että valittu ihminen osaa muiden puolesta perehtyä asioihin ja tehdä oikeita päätöksiä.
Ensimmäisiin luot­ta­mus­toi­miini pääsin ja jouduin yläasteella. Olin muun muassa tukioppilaana ja ysiluokalla Särkänniemeen suuntautuneen luok­ka­ret­kemme kassan rahas­ton­hoi­taja. Myöhemmin olen edustanut omaa ryhmääni niin kunnan­val­tuu­tet­tuna, varus­mies­toi­mi­kunnan puheen­joh­ta­jana kuin oikeustieteen ylioppilaiden yhdistyksen johdossa.
Edus­tuk­sel­linen kansanvalta ja luot­ta­mus­hen­ki­lönä oleminen ovat mainettaan parempia ja tarvitsevat kunni­an­pa­lau­tuksen. Tällä hetkellä trendikästä on vannoa suoran kansanvallan nimiin ja myös irtopisteitä kalastavat poliitikot mielellään hehkuttavat sitä.
Vali­tet­ta­vasti viime aikoina suora demokratia ei ole näyttänyt parhaita puoliaan. Eduskuntaan saapuu lähes kuukausittain kansa­lai­sa­loit­teita, joista valitettavan moni on heikosti valmisteltu ja johtaisi hyväk­syt­tä­essä sekavaan loppu­tu­lok­seen.
Kansa­nää­nes­tyk­sissä on helppo sanoa asioille EI tai KYLLÄ, mutta sen syväl­li­sem­pään yhteiskunnan parantamiseen ei niillä päästä. Kansa­nää­nes­tysten tuloksiin voidaan vaikuttaa vaihtoehtojen asettelulla, josta hyvä esimerkki on Ruotsin surullisen kuuluisa ydin­voi­ma­ää­nestys.
Suora demokratia huuto­ää­nes­tyk­sellä ja ”some-demokratia” tykkäyksineen ja vihapuheineen näyttää kärjistävän ja sotkevan monimutkaisia ongelmia enemmän kuin selkeyttävän ja rakentavan.
Vastuunotto oman kylän asioista kyläyh­dis­tyk­sessä tai ay-osastossa työpaikasta luo sopua ja siltoja. Erilaisia näkökulmia edustavat luot­ta­mus­hen­kilöt löytävät usein yhdessä valtuustoissa ja hallituksissa ratkaisuja. Omien ja vieraiden paineessa syntyy timantteja.
100-vuotias Suomi on rakennettu luot­ta­mus­hen­ki­löiden voimalla. Maalaisten, työläisten ja yritysten edustajat ovat luoneet kilpai­lu­ky­kyisen hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan yhdessä. Suomen vahvuus on ollut sopiminen ja erilaiset koalitiot yli poliittisten rajojen.
Nykyisten pirullisten ongelmien keskellä tarvitaan kipeästi taitavia luot­ta­mus­hen­ki­löitä. Valtiovallan pitää tukea kansa­lai­syh­teis­kuntaa ja rohkaista talkootyöhön. Kunnallisiin ja maakun­nal­li­siin luot­ta­mus­teh­tä­viin ryhtyvien on saatava riittävä korvaus menetetyistä ansioista ja apua lasten hoitoon, jotta kaikkien on mahdollista olla mukana.
Huhtikuussa käydään kuntavaalit. Kunta on suomalaisen demokratian perusyksikkö. Tavallisten kuntalaisten edustaminen hallinnossa kiteyttää paljon luot­ta­mus­hen­ki­lönä olemisesta.
Maailmaa ja kotikuntaa ei muuteta jakamalla ajatuksia kavereille verkossa, vaan lähtemällä ehdokkaaksi ja jakamalla ne rohkeasti kaikille äänestäjille.
Jaa tämä ystävällesi