Julkaistu Järviseudun Sanomissa 25.6.2020
Minulla on ollut kunnia jo viisi vuotta toimia järviseutulaisten viestinviejänä valtiohallinnon päähän. Olen vienyt eteenpäin muun muassa alueen tiehankkeita sekä kuntien, yritysten ja yksityisten henkilöiden erilaisia asioita.
Yhteistyössä on mukavasti saatu asioita eteenpäin. Mm. Evijärven kalakantaa on pystytty parantamaan istuttamalla kuhaa, suurpetojen metsästystä helpotettu ja liikenneasioissa Kt63 kehitetty ja alueen muiden tärkeiden teiden päällystyksiä viety eteenpäin.
Yksi parhaista hankkeista saatiin viime vuonna maaliin, kun vuosia suunnitteilla ollut niin sanottu Välijoen kalatiekanavaan saatiin valtionrahoitusta puoli miljoonaa euroa.
Lappajärven kunnan rakentama noin kilometrin pituinen kanava yhdistää Lappajärven ja Välijoen. Tämä mahdollistaa nyt kalatien ja veneyhteyden pienveneille ja kanooteille Lappajärvestä Evijärveen virtaavaan Välijokeen. Kanava myös parantaa Kalettomalahden vedenlaatua, kun virtaus kanavan rakentamisen myötä lisääntyy lahdessa.
Toivottavasti tämä piristää myös joenrantatonttien myyntiä. Kauhavalainen ei voi kuin huokailla, millaisia hienoja asumismahdollisuuksia Lappajärvi upean luontonsa ansiosta tarjoaa. Ainutkertainen kraatterijärvi tarjoaa uniikit puitteet asumiselle.
Maaseutuasuminen alkaa olla kasvava trendi maailmalla, kaipuu lähelle luontoa on aitoa. Koronakriisi tavallaan todennäköisesti vahvistaa tätä kehitystä.
Koronaviruksen vaikutukset ovatkin hyvin laaja-alaiset. Lappajärvellekin hyvin tärkeä matkailuala on kokenut karvaita tappioita. Matkustaminen loppui kuin seinään, ei vain ulkomaan matkailu, vaan myös kotimaanmatkailu.
Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan ulkomaan matkailu palautuisi ennalleen vuonna 2022.
Positiivista Järvisedulle on, että kotimaanmatkailun TEM arvioi kysynnän palautuvan viime vuoden tasolle jo ensi vuoden kevättalvella tai kesällä, mikäli uutta tartunta-aaltoa ei tule.
Oma arvioni on, että kotimaan matkailun suosion vahva kasvu on hyvin todennäköistä myös tuleville vuosille. Lähimatkailu voi nähdä tulevina vuosina aikaisempaa kukoistavammat vuodet.
Talouden heikkeneminen on väistämätön koronakriisin seuraus. Korona-aika on kuitenkin laittanut ihmiset pohtimaan omaa käyttäytymistään ja tällöin nousee monet perusarvot uudella tavalla esiin.
Kestävä kehitys ja yhteiselo luonnon kanssa on aina ollut maaseudulla arvo, joka on ollut selkäytimessä. Nyt koronakriisi pysähdytti koko ihmiskunnan, havahdutti pysähtymään ja katsomaan lähelle. Moni hyppäsi jatkuvasta oravanpyörästä juoksemisesta ja siirtyi kotitoimistoon. Huomattiin, että työnteko onnistuu lähes missä vain. Ainakin toimistotyöt.
Myönteinen heijastevaikutus on myös, että ihmiset havahtuivat siihen, mitä kaikkea kiinnostavaa läheltäkin löytyy. Lähimetsät, joissa luontopolut ja laavut ovat olleet suuressa suosiossa ja keränneet koko perheen yhteisiin ulkoiluhetkiin. Ja se, jos mikä on ollut hyvä asia.