Julkaistu Aviisissa 30.12.2015
Hallituksen yksi päätavoitteista on vähentää Suomessa turhaa byrokratiaa. Hallinnollista taakkaa on eniten purettavaksi maataloudessa ja yritystoiminnassa, josta purkutoimet on aloitettava.
Byrokratia on hiipinyt ihmisten arkeen kuitenkin muillakin elämänaloilla. Jäykkyyksiä on esimerkiksi koulutuksessa ja terveydenhuollossa. Yksi byrokratian tukahduttavuudelle herkin alue on kolmas sektori ja vapaaehtoistoiminta. Kaikki yhdistyskentällä toimivat tietävät, että nykyajan hektinen elämänrytmi on vähentänyt ihmisten innostusta ja sitoutumista järjestötyöhön. Raskaat lupaprosessit ja yhdistysten varainhankinnan kohtuuton verokohtelu tappavat lopullisesti mittaamattoman arvokkaan järjestö- ja kulttuuritoiminnan.
Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on aina ollut se, että olemme ”yhdistysten luvattu maa”. Kolmas sektori on suomalaisen sivistyksen ja demokratian pohja. Kökkätoiminnan helpottamiseksi käytännössä onkin opetusministeriö koostanut muistion kulttuuritapahtumien järjestämisen byrokratian purkamisesta.
Muistiosta ilmenee, että suurimmat ongelmat koskevat paljolti säännösten soveltamista ja hallintokulttuuria. Viranomaiset käyttävät harkintavaltaansa eri tavalla; toiset jäykemmin ja toiset maalaisjärjellä. Yhdenmukaistaminen ja lupien käsittelyä yhdellä luukulla on tarpeen.
Huolestuttavinta on, että verolainsäädäntöä on joissakin tapauksissa tulkittu siten, että vapaaehtoistyö katsotaan veronalaiseksi toiminnaksi. Lisäksi joskus talkootyöhön osallistuminen on katsottu toiminnaksi, joka estää työttömyysetuuden maksamisen.
Hallitusohjelman liitteissä on yhdeksi tavoitteeksi asetettu yleishyödyllisten yhteisöjen verokohtelun tarkentamisen. Tämä on erittäin tärkeää. Jos verottaja ajaa alas vapaaehtoistoimintaa, se on pois niin kansantaloudesta kuin ennen kaikkea yhteisöllisyydestä ja sosiaalisesta pääomasta.