Julkaistu Pohjalaisessa 20.5.2017
Kuntavaalit pidettiin huhtikuussa. Eduskunnassa suurimpana ryhmänä oleva puolueeni keskusta ei menestynyt odotusten mukaisesti. 17,5 prosentin kannatus ja kolmas sija on kehno tulos.
Kuntavaaleissa toistui korostetusti keskustan peruskuvio: Pohjois-Suomessa ja ”Väli-Suomen” kunnissa keräsimme kovan kannatuksen, monessa kunnassa jopa enemmistö valtuustoon. Sen sijaan miljoonan asukkaan Uudellamaalla suosiomme on pienempää kuin kokoomuksella, vihreillä tai SDP:llä. Pääkaupunkiseudun kunnissa ja monessa isommassa kaupungissa saimme vain muutaman prosentin äänistä.
Vaasassa keskustalaista näkemystä valtuustossa edustaa kaksihenkinen pippurinen ja raikas ryhmä.
Julkisuudessa on käyty keskustelua, onko keskustalla koskaan mitään jakoa saada korkeampaa kannatusta isoissa kaupungeissa. Jotkut rohkelikot ovat jopa ennustaneet keskustan katoavan ”luonnollisen kaupungistumisen” myötä.
110-vuotias suomalainen keskustaliike on historiansa aikana selvinnyt monesta murroksesta. 1960-luvulla puolueen nimi muutettiin maalaisliitosta keskustapuolueeksi. 1970-luvulta 1990-luvulle keskusta muuttui agraaripuolueesta maaseudun ja maakuntien yleispuolueeksi.
2000-luvulla olemme oppineet EU-ajan liikkeeksi. Muutoksista huolimatta elävinä ovat pysyneet Santeri Alkion, Kyösti Kallion ja Johannes Virolaisen aatteet ihmiskeskeisyydestä ja maltillisesta uudistusmielisyydestä.
Länsimaissa puoluekartta on turbulenssissa. Eurooppalaiset työväenpuolueet ovat kriisissä; ne ovat hukassa taannuttuaan puolustamaan vanhoja saavutuksia uusien ideoiden sijaan. Suomen SDP on tästä oiva esimerkki.
Oikeisto on myös menettämässä kannatustaan. Pankkien ja markkinatoimijoiden moraalittomuus, jonka finanssikriisi paljasti, vei thatcherismiltä pohjaa.
Nousussa ovat uudenlaiset liikkeet: USA sai presidentikseen epäsovinnaisen tositelevisio-tähden ja äänestäjät liikkuvat vihreiden ja uusvasemmiston suuntaan.
Vähemmälle huomiolle julkisessa keskustelussa on jäänyt seikka, että länsimaissa tukea nykyisessä epävarmuuden ajassa näyttävät saavan monet keskikentän sosiaaliliberaalit puolueet.
Ranskan presidentiksi valittiin keskustaliberaali Emmanuel Macron. Hollannissa Mark Rutten liberaalidemokraatit ottivat jälleen vaalivoiton. Italiassa, Tanskassa ja Virossa keskustalaiset puolueet ovat suosittuja. Maailmanpolitiikan valovoimaisimpia tähtiä on Kanadan pääministeri Trudeau, jonka puolue on keskustavasemmistolainen.
Esimerkit osoittavat, että keskustalaisilla on saumoja kaupungeissa – myös Vaasassa. Avoimen länsimaisen yhteiskunnan, kohtuuden, uusiutuvan energian ja pk-yrittäjyyden puolustaminen muun ohessa yhdistää keskustavoimia.
Ihmiset eivät kaipaa yhteiskuntateoreettisia luentoja, vaan parempaa arkea. Kansalaiset odottavat uudistuksia, mutta huomioiden tasa-arvo ja inhimillisyys. Suvaitsevaisuutta pitää olla, mutta turvallisuudesta ei voi tinkiä.
Keskusta jatkaa entistä rohkeampana kansanvaltaisena uudistusliikkeenä myös kansainvälisten esimerkkien innostamana.
ANTTI KURVINEN (kesk.)
kansanedustaja
keskustan varapuheenjohtaja
Kauhava