Julkaistu Pohjalaisessa 5.11.2016
Maaseudun Tulevaisuus-lehti (MT) julkaisi 12.10. jutun valtion työpaikkojen vähentymisestä. Valtion työntekijämäärä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 15 000 henkilöä. Valtion työpaikkamäärä on vähentynyt erityisesti maaseudulta. Tällä hetkellä 90 % valtiollisista työpaikoista on kaupunkimaisissa kunnissa. Suurin osa niistä on pääkaupunkiseudulla.
Vuosituhannen vaihteessa Suomessa käynnistettiin valtionhallinnon toimintojen alueellistaminen. Tavoite oli 4 000–8 000 valtion työpaikan siirtäminen pääkaupunkiseudulta muualle maahan vuoteen 2015 mennessä. Projekti päätyi siihen, että 4 200 henkilötyövuotta siirrettiin. Viime vuosina alueellistaminen on ollut jäissä.
MT:n jutusta ilmenevä valtionhallinnon sijoittelu on vaikuttanut voimakkaasti Suomen aluekehitykseen. Kotikaupunkini Kauhavan kaltaiset seudulliset keskukset olivat vielä 20 vuotta sitten tukikohtina verotoimistolle, käräjäoikeudelle, varuskunnalle ym. Valtiotyöpaikkojen väheneminen on osin sähköisten palvelujen kehityksen tulosta. Kuitenkin taustalla on myös viime vuosikymmenten trendikäs keskittämispolitiikka. Suomeen on vimmaisesti yritetty luoda oma miljoonametropoli ottamatta huomioon kansakunnan pienuutta ja maamme laajaa maantieteellistä alaa.
Valtion työpaikkojen sijoittelulla on luonnollisesti iso vaikutus alueellisen oikeudenmukaisuuden toteutumisessa. Valtionhallinnon sijoittelussa pk-seudun ulkopuolelle on kuitenkin myös paljon taloudellista hyötyä. Maakunnissa tilojen vuokrat ovat alempia. Henkilöstö on usein sitoutuneempaa työpaikkaansa. Maakuntakaupungeissa on myös nykyään yliopistojen ansiosta vahvoja paikallisia osaamiskeskittymiä kuten Kuopion biolääketiede ja Vaasan energiaklusteri.
Valtio voi omilla päätöksillään vaikuttaa aluekehitykseen. Asumisen hinnan kohotessa epäterveelle tasolle pk-seudulla olisi paikallaan fiksuilla alueellistamispäätöksillä vähentää painetta siellä. Alueellistamisella voisi myös tukea alueiden jo olemassa olevaa kasvua. Vaasa on alueellistamisen kannalta erittäin houkutteleva: yliopistokaupunki hyvillä liikenneyhteyksillä ja kaupallisilla palveluilla. Vaasan teknologiteollisuuden kehitystä vahvistaisi, jos työpaikka-arsenaaliin tulisi mahdollisuuksia diplomi-insinöörien puolisoille.
Alueellistaminen on osoittautunut tuskaiseksi olemassa olevien virastojen kohdalla. Uusien osalta tilanne on toinen. Vaasan kohdalla sopiva vaihtoehto häämöttää. Oikeusministeriö valmistelee erityisen tuomioistuinviraston perustamista. Suomessa tuomioistuimia hallinnoi oikeusministeriö, jota johtaa poliittinen ministeri. Tämä on ongelmallista oikeuslaitoksen riippumattomuuden kannalta. Tämän vuoksi tuomioistuinten hallinto pääosin tulisi siirtää erilliselle toimijalle.
Vaasa olisi oiva kotipesä uudelle virastolle. Juristikoulutus, 3 tuomioistuinta ja ruotsin osaaminen ovat vahvuuksia. Vaasaan perustettava tuomioistuinvirasto olisi hyvä alku alueellistamisen uudelle vaiheelle.