Antti Kurvinen

Aviisin alueella tiet paranevat


Julkaistu Aviisissa 26.7.2018

Keskustajohtoinen hallitus on tarttunut tosissaan katkaisemaan kehitystä, joka on vaivannut maassamme vuosia ja koskettanut jokaista kylää ja niemen notkoa. Hallitus on panostanut nyt nimenomaan olemassa olevien liikenneväylien kuntoon laittamiseksi.

Aviisin levikkialueella tänä kesänä teitä on parannettu ja parannetaan monissa kohteissa. Uutta pikeä pintaan on saatu mm. maantie 725 välille Ylihärmä-Petterinmäki, kantatie 63 Kortesjärvellä Rintalasta kirkonkylälle ja kantatie 68 välillä Evijärvi-Kortesjärvi sekä Lappajärven Itäkylässä. Viime syksynä tein eduskunnassa talousarvioaloitteen Voltin ja Kortesjärven välisen tien peruskorjaus- ja päällystystarpeesta (TAA 214/2017). Onneksi asia on nyt edennyt, kun maantie 738 Voltti-Kortesjärvi on myös päällystetty.

Perusväylänpidolla on merkittävä vaikutus elinkeinoelämän kilpailukykyyn, alueiden kehittymiseen ja työllisyyteen sekä ihmisten arkipäivän liikkumiseen.

Nykyinen hallitus on panostanut rahoitusta infraan, koska liikenneväyliin on ehättänyt syntyä jo liian mittava korjausvelka. Ratkaisuksi tähän ongelmaan nykyinen hallitus on laatinut kahden korjausvelkapaketin suunnitelman.

Yhteensä tällä hallituskaudella on myönnetty noin miljardin euron lisäpanostus korjausvelan taittamiseksi. Nyt osoitetulla perusväylänpidon lisärahoituksella vastataan asiakastarpeisiin useissa kohteissa eri puolilla Suomea. Ohjelman valmistelussa on painotettu erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, työmatkaliikenteen tarpeita ja liikenneturvallisuutta.

Ensimmäinen korjausvelkapaketti antoi infran kehittämiseen 600 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018. Tästä reilu puolet tuli tieverkon hyväksi ja loput ratoihin ja vesiväyliin. Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueelle tuosta potista tuli 27 miljoonaa euroa. Tällä rahalla parannettiin tiestöä muun muassa uusimalla päällysteitä, korjaamalla siltoja ja parantamalla sorateitä.

Toinen korjausvelkapaketti, ns. 364-paketti, siirtää vuosina 2017–2019 yhteensä 364 miljoonaa euroa valtion suurista infrainvestoinneista pienempiin investointeihin, joita ei perusväylänpidon budjettirahoilla ole aiemmin pystytty tekemään.

Myös tulevaisuudessa korjausvelan taittamista Suomen väylillä tulee jatkaa. Tässä tarvitaan myös uusia tapoja rahoittaa hankkeita.