Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvisen vappupuhe
Torniossa Keskustan Vihreä vappu -tapahtumassa vapunpäivänä 1.5.2017
Torniossa Keskustan Vihreä vappu -tapahtumassa vapunpäivänä 1.5.2017
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa yhteensä 317 300 työtöntä työnhakijaa. Se on 33 700 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Pitkäaikaistyöttömiä oli 112 200, mikä on 10 400 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä oli 38 600 eli 6 100 vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa.
Työ- ja elinkeinoministeriön uusimman työllisyyskatsauksen tiedot ovat viimeisin osoitus siitä, että syöksykierre on katkaistu. Suomen suunta on parempaan päin. Monen vuoden alamäen jälkeen työllisyys paranee ja talous kasvaa.
Työllisyys- ja talouskäänne ei ole tapahtunut itsestään
Viime aikoina on käyty erikoista keskustelua siitä, kenen tai minkä ansiota työllisyys- ja talouskäänne on. Osa keskustelijoista on antanut ymmärtää, että käänne on tapahtunut Sipilän hallituksesta huolimatta.
On edelleen muistettava lähtökohdat, joista hallitus aloitti kaksi vuotta sitten. Suomi oli konkurssin partaalla.
Maassamme kasvoivat käytännössä vain työttömyys ja valtion velka. Taloudellisen kriisin lisäksi Suomi oli ajautunut viime vaalikauden aikana poliittiseen kriisiin. Silloiset hallitukset – joissa sekä SDP että Vihreät istuivat – eivät pystyneet yhtään mihinkään.
Käänne ei todellakaan ole tapahtunut itsestään. Sen aikaansaamiseen on tarvittu sekä määrätietoista uudistuspolitiikkaa että poikkeuksellista yhteistyötä hallituksen, työmarkkinaosapuolten ja muiden toimijoiden kesken.
Eniten ovat kuitenkin joutuneet venymään tavalliset suomalaiset. Se on rehellistä sanoa ääneen. Yhteiskuntamme hyväosaisilla on tässä vakavan peiliin katsomisen paikka. Onko Suomi-talkoissa oltu mukana? Vielä ehtii. Etenkin elinkeinoelämän johtopalleilla istuvilta on vaadittava kohtuutta.
Työmarkkinaosapuolilla iso vastuu syksyn neuvottelukierroksella
Suomen suunta on muutettu, mutta ongelmia on edelleen ratkaistavana. Vakavin ongelmistamme on, että työttömiä on edelleen yli 300 000. Tähän meillä ei ole varaa; ei taloudellisesti eikä inhimillisesti. Suomi on kunnossa vasta silloin, kun jokainen on saatu mukaan.
Hallitus päätti puoliväliriihessään ratkaisuista, joilla työllisyyttä edelleen parannetaan. Päällimmäisenä on suomalaisten työllistämisen ja työllistymisen helpottaminen. Puoliväliriihen jälkeen katseet kääntyvät nyt työmarkkinoille.
Yhteiskunta- eli kilpailukykysopimus osoitti, että Suomessa pystytään tiukan paikan tullen edelleen sopimaan. Sopimisen kyvylle on tilausta myös syksyn työmarkkinaneuvotteluissa. Työmarkkinaosapuolilla on iso vastuu siinä, että luottamus talouden elpymiseen pysyy ja ihmisten usko tulevaisuuteen vahvistuu.
Eriarvoistumisen torjuminen tärkeimpiä tehtäviä
Työttömyyden ohella eriarvoistuminen on vakavimpia ongelmiamme. Eriarvoistumisen torjuminen on tärkeimpiä tehtäviä loppuvaalikaudella. Työllisyyden parantaminen on tässä kestävin tapa, mutta tarvitaan myös parannuksia ja helpotuksia ennen muuta heikompiosaisten tilanteeseen. 100-vuotiaassa Suomessa pitää päästä eroon leipäjonoista.
Puoliväliriihessä sovittiin Keskustan tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi opintotuen huoltajakorotuksesta sekä pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksujen alentamisesta. Jo aiemmin olemme korottaneet esimerkiksi kaikista pienituloisimpien takuueläkettä sekä kohdentaneet hallituksen veronalennukset pääosin pieni- ja keskituloisille.
Puoliväliriihessä puututtiin myös ylivelkaantumiseen, joka on paheneva suomalainen ongelma. Ulosottoon tulee helpotuksia, velkaneuvontaan ja sosiaaliseen luototukseen panostetaan. Lisäksi säädämme lain yksityishenkilön konkurssista, joka mahdollistaa vakavasti ylivelkaantuneille uuden alun elämässä.
Tällä linjalla on jatkettava myös tulevina vuosina, mikäli se suinkin on mahdollista. Kyse ei ole jako- vaan oikeudenmukaisuuspolitiikasta. Heikompiosaisten perusturvaa on parannettava ja mahdolliset veronalennukset on kohdistettava ensisijaisesti pienituloisille suomalaisille. On myös erittäin tärkeää, että Suomessa kyetään toteuttamaan lähivuosina sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jossa perusturva uudistetaan kannustavammaksi, selkeämmäksi ja kattavammaksi.
Pitkäaikaistyöttömiä oli 112 200, mikä on 10 400 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä oli 38 600 eli 6 100 vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa.
Työ- ja elinkeinoministeriön uusimman työllisyyskatsauksen tiedot ovat viimeisin osoitus siitä, että syöksykierre on katkaistu. Suomen suunta on parempaan päin. Monen vuoden alamäen jälkeen työllisyys paranee ja talous kasvaa.
Työllisyys- ja talouskäänne ei ole tapahtunut itsestään
Viime aikoina on käyty erikoista keskustelua siitä, kenen tai minkä ansiota työllisyys- ja talouskäänne on. Osa keskustelijoista on antanut ymmärtää, että käänne on tapahtunut Sipilän hallituksesta huolimatta.
On edelleen muistettava lähtökohdat, joista hallitus aloitti kaksi vuotta sitten. Suomi oli konkurssin partaalla.
Maassamme kasvoivat käytännössä vain työttömyys ja valtion velka. Taloudellisen kriisin lisäksi Suomi oli ajautunut viime vaalikauden aikana poliittiseen kriisiin. Silloiset hallitukset – joissa sekä SDP että Vihreät istuivat – eivät pystyneet yhtään mihinkään.
Käänne ei todellakaan ole tapahtunut itsestään. Sen aikaansaamiseen on tarvittu sekä määrätietoista uudistuspolitiikkaa että poikkeuksellista yhteistyötä hallituksen, työmarkkinaosapuolten ja muiden toimijoiden kesken.
Eniten ovat kuitenkin joutuneet venymään tavalliset suomalaiset. Se on rehellistä sanoa ääneen. Yhteiskuntamme hyväosaisilla on tässä vakavan peiliin katsomisen paikka. Onko Suomi-talkoissa oltu mukana? Vielä ehtii. Etenkin elinkeinoelämän johtopalleilla istuvilta on vaadittava kohtuutta.
Työmarkkinaosapuolilla iso vastuu syksyn neuvottelukierroksella
Suomen suunta on muutettu, mutta ongelmia on edelleen ratkaistavana. Vakavin ongelmistamme on, että työttömiä on edelleen yli 300 000. Tähän meillä ei ole varaa; ei taloudellisesti eikä inhimillisesti. Suomi on kunnossa vasta silloin, kun jokainen on saatu mukaan.
Hallitus päätti puoliväliriihessään ratkaisuista, joilla työllisyyttä edelleen parannetaan. Päällimmäisenä on suomalaisten työllistämisen ja työllistymisen helpottaminen. Puoliväliriihen jälkeen katseet kääntyvät nyt työmarkkinoille.
Yhteiskunta- eli kilpailukykysopimus osoitti, että Suomessa pystytään tiukan paikan tullen edelleen sopimaan. Sopimisen kyvylle on tilausta myös syksyn työmarkkinaneuvotteluissa. Työmarkkinaosapuolilla on iso vastuu siinä, että luottamus talouden elpymiseen pysyy ja ihmisten usko tulevaisuuteen vahvistuu.
Eriarvoistumisen torjuminen tärkeimpiä tehtäviä
Työttömyyden ohella eriarvoistuminen on vakavimpia ongelmiamme. Eriarvoistumisen torjuminen on tärkeimpiä tehtäviä loppuvaalikaudella. Työllisyyden parantaminen on tässä kestävin tapa, mutta tarvitaan myös parannuksia ja helpotuksia ennen muuta heikompiosaisten tilanteeseen. 100-vuotiaassa Suomessa pitää päästä eroon leipäjonoista.
Puoliväliriihessä sovittiin Keskustan tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi opintotuen huoltajakorotuksesta sekä pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksujen alentamisesta. Jo aiemmin olemme korottaneet esimerkiksi kaikista pienituloisimpien takuueläkettä sekä kohdentaneet hallituksen veronalennukset pääosin pieni- ja keskituloisille.
Puoliväliriihessä puututtiin myös ylivelkaantumiseen, joka on paheneva suomalainen ongelma. Ulosottoon tulee helpotuksia, velkaneuvontaan ja sosiaaliseen luototukseen panostetaan. Lisäksi säädämme lain yksityishenkilön konkurssista, joka mahdollistaa vakavasti ylivelkaantuneille uuden alun elämässä.
Tällä linjalla on jatkettava myös tulevina vuosina, mikäli se suinkin on mahdollista. Kyse ei ole jako- vaan oikeudenmukaisuuspolitiikasta. Heikompiosaisten perusturvaa on parannettava ja mahdolliset veronalennukset on kohdistettava ensisijaisesti pienituloisille suomalaisille. On myös erittäin tärkeää, että Suomessa kyetään toteuttamaan lähivuosina sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jossa perusturva uudistetaan kannustavammaksi, selkeämmäksi ja kattavammaksi.