Julkaistu: 11.5. Helsingin Sanomien Nyt.fi -sivustolla
Teksti: Jussi Ahlroth, Jutta Sarhimaa
Saattaa olla ensimmäinen kerta, kun eduskunnan istunnossa on lainattu supersankarisarjakuvaa. Kansanedustaja Antti Kurvinen (kesk) siteerasi soteuudistukseen liittyvän valinnanvapauslain lähetekeskustelussa Hämähäkkimies-sarjakuvaa.
Ote eduskunnan pöytäkirjasta:
Arvoisa herra puhemies! \”Suuri voima tuo mukanaan suuren vastuun.\” Näin taisi Hämähäkkimies-sarjakuvassa olla yksi repliikki, ja se sopii kyllä hyvin tähänkin keskusteluun. Silloin kun kysymys on sellaisista asioista [Paavo Arhinmäen välihuuto] kuin ihmisen terveys, ihmisen hyvinvointi, niin velvoitteitten täytyy olla kovia, ja riittävän kovat velvoitteet pitää laittaa sellaisille yritykselle ja toimijoille, jotka hoitavat ihmisten terveyttä.
Kyseessä on yksi sarjakuvahistorian tunnetuimmista lauseista. Englanniksi se kuuluu näin:
”With great power comes great responsibility.”
Kurvinen käänsi sen oikein sanoessaan ”suuri voima tuo mukanaan suuren vastuun”. Sarjakuvassa lauseen sanoo Hämähäkkimiehen eli Peter Parkerin setä Ben Parker.
Hämähäkkimiehen syntytarinaan kuuluu olennaisena osana paitsi se, miten lukioikäinen Peter Parker saa supervoimansa, myös hänen kasvattajansa, Ben-sedän traaginen kuolema.
Ben sanoo lauseen Peterille. Benin kuolema rikollisen käsissä pian tämän jälkeen sinetöi lauseen kohtalon. Siitä tulee Hämähäkkimiehen motto, eräänlainen supersankariuden uskontunnustus.
Soitimme tietysti Antti Kurviselle ja kysyimme, mistä oikein on kyse. Miksi tällainen sitaatti?
”Käytiin keskustelua siitä, että kaappaavatko ylikansalliset yhtiöt Suomen terveydenhoidon. Halusin kuvata sitä, että niillä toimijoilla, jotka saavat tehdä sosiaali- ja terveyspalveluja, pitää olla riittävän kovat velvoitteet. Kun on iso valta, iso voima, niin on iso vastuu. Näin se menee.”
Mikä suhde Kurvisella on Hämähäkkimieheen? Lukiko hän sarjakuvaa lapsena vai ovatko uudemmat elokuvat tuttuja?
”Sarjakuvista se tuli, en ole elokuvia hirveästi katsonut. Kun olin kouluikäinen poika, Hämähäkkimies oli ehdoton suosikki. Se on edelleen mun mielestä ylivertainen sankari. Siinä on aina vahvoja eettisiä juttuja mukana, ei vain räiskimistä. Yhteisen hyvän edistämistä ja moraalisia ristiriitoja. Se on hyvä supersankari ja hyvä sarjakuva, kun ollaan yhteiskunnan palveluksessa.”
Hämähäkkimiehen Ben-setä oli siis hänen eettinen oppaansa. Hämähäkkimiehen viholliset ovat superroistoja. Kuka Kurvisen asetelmassa on Hämähäkkimies, kuka Ben-setä ja ketkä ovat pahiksia?
”Paavo Arhinmäki sanoi jo Twitterissä, että siteeraamme jo Hämähäkkimiestä emmekä Alkiota. Meidän Ben-setä on Santeri Alkio, oppi-isä joka sanoi, että köyhimmiistä ja heikoimmista on pidettävä huolta.”
Tässä asetelmassa Kurvinen – ja toki myös muut päättäjät – ovat supersankareita. Lauseella on historiansa ennen vuonna 1962 ilmestynyttä sarjakuvaa. Muun muassa Theodore Roosevelt ja Winston Churchill ovat käyttäneet hyvin samantapaista lausetta puheissaan.
”Kyllä me päättäjät ollaan sellaisia peterparkereita. Joudutaan taistelemaan yliluonnollisia ja kohtuuttomia vastustajia vastaan. Politiikassa pahis on se, että saadaan hommat toimimaan. Pahaa ovat esimerkiksi jonot lääkärille. Ongelmia on edessä, kireitä vastustajia kuten Mörkö ja Mustekala.”
Mörkö ja Mustekala ovat Hämähäkkimiehen klassisia vastustajia. Näiden mainitsemisesta pisteet Kurviselle.
”Samanlainen olo kuin Peter Parkerilla, että kai meillä on jotain supervoimia, kun meidät on eduskuntaan valittu. Yritetään hyvää edistää.”
Eikö oppositio kuitenkin ole hallituspuolueen varapuheenjohtajalle se pahis?
”Eeei, mietin juuri että eikö Peter Parkerilla ollut kavereita, jotka häntä sorsivat. Hän oli vähän sellainen nolojen tilanteiden mies. Ne eivät olleet hänen vihollisiaan, mutta olivat hänelle ilkeitä välillä.”
Mutta, Hämähäkkimies-sarjakuvan yksi keskeisiä piirteitä on juuri se, että nämä Parkerin kiusaa tekevät kaverit – joita Kurvinen vertasi oppositioon – paljastuvat todellisiksi superrikollisiksi. Tunnetuin näistä on Harry Osborne, josta tulee isänsä tapaan Vihreä Menninkäinen.
”En ota kantaa, tuohon ei voi muuta sanoa”, Kurvinen nauraa.
Tästä on kyse:
Sote-uudistus on Juha Sipilän (kesk) hallituksen kärkihankkeita. Ehdotuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu ja palvelujen tuotanto erotetaan toisistaan.
Aiemmin kunnat järjestivät ja tuottivat alueensa asukkaiden lääkäri-, hoiva- ja mielenterveyspalvelut.
Sote-uudistuksen myötä valtio antaisi maakunnille rahaa ja maakunnat valitsisivat, miten ne rahan käyttävät eli mitkä tahot palveluita tuottavat, julkiset vai yksityiset.
Uuden mallin pitäisi tulla voimaan vuonna 2019, eli vielä tämän hallituskauden aikana.
Sote-uudistuksen kiistellyin osa on valinnanvapauslaki.
Lain tavoitteena on antaa ihmisten valita, haluavatko he hoidattaa itseään julkisen puolen pyörittämällä terveysasemalla (kuten nyt) vai järjestön tai yksityisen yrityksen ylläpitämässä keskuksessa – eli esimerkiksi yksittäisen firman lääkäriasemalla.
Minkä näistä ihminen valitsisikin, asiakasmaksu olisi sama.
Kiistaa on esimerkiksi siitä, ketkä suomalaiset uudistuksesta hyötyvät: heikkeneekö jonkun saama terveydenhoito, jos siitä tehdään markkinavetoista shoppailua? Vai paraneeko se kaikilla, kun yritykset, maakuntien asemat ja muut kilpailevat ja kirittävät toisiaan?
Keskiössä on kysymys siitä, miten verorahaa kanavoidaan näille keskenään kilpaileville keskuksille.
Jos keskus esimerkiksi saisi rahaa jokaisesta ihmisestä saman verran, keskusten kannattaisi haalia asiakkaikseen vain kaikkein terveimpiä ihmisiä, joiden hoito tulee keskukselle halvemmaksi.
Tämän kritiikin vuoksi lakiesitystä muutettiin niin, että paljon hoitoa tarvitsevasta ihmisestä saa verovaroista isomman korvauksen kuin vähän hoitoa tarvitsevasta ihmisestä.
Keskiviikkona eduskunnassa erityisesti vasemmistopuolueet vastustivat valinnanvapautta tiukoin sanakääntein. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Tuula Haataisen (sd) mukaan hallituksen mallissa on vaarana hyvinvointi- ja terveyserojen kasvu. Ne voisivat kasvaa esimerkiksi silloin, jos hyvätuloiset siirtyvät joukolla yksityisiin keskuksiin, jotka tarjoavat heille lisämaksusta lisäpalveluja.
Myös asiantuntijoiden mukaan malli sisältää paljon ongelmia ja riskejä.
Aikataulua pidetään liian kovana. Malli edellyttää yksilöiden terveysriskien kartoittamista, sillä ihmisten tiedossa olevat sairaudet vaikuttaisivat heistä maksettuihin korvauksiin. Näitä riskejä on vaikea määrittää, koska kuka tahansa voi sairastua yllättäen.
Ennen kaikkea, asiantuntijoiden mukaan valinnanvapausmalli rikkoo uudistuksen keskeisen tavoitteen eli eri palvelujen yhteensovittamisen. Se tarkoittaa, että yhteys esimerkiksi terveyskeskuslääkäriltä sairaalaan, neuvolaan tai sosiaalipalveluihin on mutkaton ja toimii. Tällainen yhteispeli on kansainvälisten tutkimusten mukaan tehokas keino parantaa kustannustehokkuutta.
”Ratkaisusta puuttuu kaikki järki. Hyötyjiä ovat vain sadat juristit ja ulkomaiset pääomasijoittajat. He eivät hoida ketään”, sanoi emeritusprofessori Martti Kekomäki HS:lle.