Lindström ajaa netti­ää­nes­tystä

Julkaistu Suomenmaassa 8.3.2016

Vaalien järjes­tä­mi­sestä vastaava oikeus­mi­nis­teri Jari Lindström (ps.) kannattaa sähköisen äänestämisen käyttöönottoa Viron mallin mukaan.

Oikeus­mi­nis­teriö valmistelee asiaa, mutta päätöksiä ei vielä ole, Lindström kertoi eduskunnassa. Ensimmäisen tilaisuus kokeilla netti­ää­nes­tystä olisi ensi vuoden huhtikuussa kunnal­lis­vaa­lien yhteydessä.

Ministeri myöntää netti­ää­nes­tyk­seen kohdistuvan mahdollisen hakke­roin­tiuhan, mutta uskoo, että äänestyksen luotettavuus kyetään turvaamaan.

Sähköinen äänestys ja sen rooli äänes­ty­sak­tii­vi­suuden lisääjänä nousi esiin, kun eduskunta kävi lähe­te­kes­kus­telua vaalilain uudis­ta­mi­sesta.

Uudistuksella täsmennetään vaali­toi­mit­si­joihin kohdistuvia jääviys­sään­nöksiä. Keskustan Antti Kurvinen varoitti, että liian byrok­raat­ti­siin rajoituksiin ei pidä mennä.

Keskustelu laajeni nopeasti vaalien niput­ta­mis­tar­pee­seen sekä tulevien kuntavaalien ja uusien maakun­ta­vaa­lien ajankohtaan.

Ministeri vahvisti, että seuraavat kuntavaalit käydään ensi vuoden huhtikuussa, mutta tulevien maakun­ta­vaa­lien ajankohtaa hän ei osaa sanoa, koska ei sitä tiedä.

Edustajat aprikoivat, voiko sama henkilö olla ehdolla jopa neljissä vaaleissa, kunta­vaa­leissa, maakun­ta­vaa­leissa, edus­kun­ta­vaa­leissa ja euro­par­la­mentin vaaleissa.

Maria Tolppanen (ps.) sanoi suoraan, että yhden ihmisen aika ei kerta kaikkiaan riitä useiden luot­ta­mus­teh­tä­vien hoitamiseen.

Ruotsissa sama henkilö voi olla ehdolla kaksissa vaaleissa. Tiistain keskustelussa rajauksen kannattajia ei ilmoit­tau­tunut. Useat edustajat uskoivat, että äänestäjät osaavat lopulta päättää, mihin kaikkeen ehdolla olevien aika riittää.

Kiihkeä keskustelu sote- ja maakun­tau­u­dis­tuk­sesta sekä maakun­ta­vaa­leista virisi, kun demarien Tytti Tuppurainen katsoi, että maakunta on tarpeeton kolmas hallin­to­porras eikä maakun­ta­vaa­leja tarvita.

Kokoomuksen Ben Zyskowiczin mielestä tässä vaiheessa on ennenaikaista käydä kovin tarkkaa keskustelua maakun­ta­vaa­lien yksi­tyis­koh­dista. Hän painotti etene­mis­jär­jes­tystä: ei tule maakun­tau­u­dis­tusta ellei tule soteu­u­dis­tusta.

Vähän myöhemmin hän täsmensi, että sote- ja maakun­tau­u­distus etenevät käsi kädessä, maakunta on soten hallintomalli.

Kokoo­mus­kon­kari grillasi sosi­a­li­de­mok­raa­teilta, minkä hallinnon varaan SDP rakentaisi soteu­u­dis­tuksen, jos puolue ei tue maakun­ta­hal­lintoa. Suoraa vastausta dema­ri­lei­ristä ei herunut.

Vara­pu­heen­joh­taja Sanna Marin totesi, että SDP kannattaa maakun­ta­vaa­leja, jos maakun­ta­hal­linto toteutuu. Hän korosti sanaa ”jos”.

Marin puolestaan ihmetteli, mikä on halli­tus­leirin kanta maakun­ta­ve­roon. Kokoomus vastustaa sitä jyrkästi. Keskustan Sirkka-Liisa Anttila korosti, että maakun­ta­val­tuus­tolla täytyy olla myös talousvaltaa.

Demarien epäluulo maakun­ta­hal­lintoa kohtaan herätti varsinkin keskustan riveissä ihmettelyä.

Katri Kulmuni muistutti, että uudistuksen myötä Suomeenkin saadaan kansan­val­tainen euroop­pa­lainen väli­por­taan­hal­linto. Hän kyseli oikeus­mi­nis­te­riltä, tukisivatko maakun­ta­vaalit äänes­ty­sak­tii­vi­suuden nostamista.

Lindström myönteli, että ainakin ensimmäiset maakun­ta­vaalit voisivat lisätä äänestysintoa. Oikeus­mi­nis­terin mukaan Suomen äänes­ty­sak­tii­vi­suus on tällä hetkellä surkealla tasolla.

Teksti: Pentti Manninen