Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen esittää että vuodesta 2009 jatkuneen taloudellisen taantuman kokemuksia ja opetuksia hyödynnettäisiin maksukyvyttömyyslainsäädännön uudistamiseksi. Kurvinen toivoo yrityssaneerausta ja yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevien lakien uudistamisen selvittämistä. Kauhavalainen kansanedustaja esitteli ajatuksiaan sanomalehti Ilkan kolumnissaan torstaina 11.8.
– Lainaaminen ja toimivat rahoituslaitokset ovat hyödyllisiä ja välttämättömiä. Kuitenkin velkaantumisesta on tullut monelle ongelma, joka vetää elämän sekaisin. Konkurssi tai takertuminen kulutusluottojen ja pienlainojen vyyhtiin syrjäyttää ja invalidisoi. Ylivelkaantuneiden asia on mitä suurinta köyhän asiaa, sanoo Keskustan varapuheenjohtaja.
Kurvinen on huolissaan maksuhäiriömerkinnän saaneiden suomalaisten suuresta määrästä. Kesäkuun loppuun mennessä 372 800 henkilöä on ajautunut merkinnän aiheuttaneisiin maksuvaikeuksiin. Edellisen laman keskellä 1990-luvulla säädettiin lait yrityksen saneeraamisesta ja yksityishenkilön velkajärjestelystä. Niillä luotiin vaihtoehto konkurssille ja pitkälle ulosottokierteelle. Myös ulosottokaareen ja lakiin velkojen vanhentumisesta on tehty tämän vuosituhannen puolella muutokset ”lopullisista vanhentumisajoista” veloille.
Yksityishenkilön velkajärjestelyyn ei aina kuitenkaan ylivelkainen pääse lakiin kirjattujen menettelyn esteiden vuoksi tai velkajärjestelyn ohjelma ei kevennä riittävästi velkakuormaa. Yrityssaneerauksista on tullut paljon käytetty vaihtoehto konkursseille, mutta paikoitellen on myös havaittavissa saneerauksen käyttämistä kikkailussa, jolla pyritään osin harhauttamaan velkojia ja jatkamaan epätervettä bisnestä.
– Nykyisen laman opetusten myötä olisi tarpeellista, että velkajärjestelyä ja saneerausta koskevaa lainsäädäntöä tarkistettaisiin. Rahoitusmarkkinoita vääristävät porsaanreiät pitää tukkia. Toisaalta olisi selvitettävä, voisiko yksityishenkilön velkajärjestelystä kehittää amerikkalaistyyppisen selkeän henkilökohtaisen konkurssin. Samalla tulisi selvittää ulosottokaareen ja vanhentumislakiin lisättyjen velkojen lopullisen vanhentumisen aikojen toimivuus. Loputon velkakierre ei ole kenenkään etu, linjaa Kurvinen.
Luottoyhteiskunnassa elettäessä on erittäin tärkeää, että kansalaisilla on riittävä osaaminen ja ymmärrys taloudesta ja juridiikasta. Sen vuoksi Kurvinen toivoo talous- ja lakitiedon opetuksen vahvistamista kouluissa.
– Kyselyjen mukaan kansalaisilla ja etenkin nuorilla on vaikeuksia ymmärtää esimerkiksi, mitä korko tarkoittaa. Markkinataloudessa ei pysty elämään, jos taidot arjen talous- ja lakiasioista ovat hunningolla. Varsinkin peruskouluissa ja ammatillisissa tutkinnoissa pitäisi lisätä laki- ja taloustiedon opetusta. Sivistys on lääke myös ylivelkaantumiseen, toteaa Antti Kurvinen.
Lisätietoja:
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen
Puh. 044 751 4257