Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin tekemä esitys käräjäoikeuksien määrän supistamisesta puhutti tänään täysistunnossa, vaikka virallisesti asia ei listalla ollutkaan. Uudistus on välttämätön, sillä suuremmissa kokonaisuuksissa voidaan työmäärä ja resurssit jakaa nykyistä tasaisemmin. Käräjäoikeuksissa tullaan myös lisäämään sähköistä asiointia ja toimitilat tullaan varustamaan riittävillä turvavarusteilla.
MTV3 uutisoi aiheesta myös seuraavasti (julkaistu MTV3:n verkkosivuilla 23.2.2016)
Oppositio käräjäoikeuksien karsimisesta:
”Maaseudulla ainut valtion viranomainen alkaa olla R-kioski”
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) toi tänään eduskunnan keskusteltavaksi pitkään valmistellun tuomioistuinlain, mutta keskustelu ajautui nopeasti käräjäoikeusverkoston karsimiseen. Ministeri Lindström päätti käräjäoikeusuudistuksesta viime viikolla. Ministeri ei sivuraiteille kääntynyttä keskustelua hätkähtänyt.
– Ei siinä mitään, keskustellaan pois, Lindström totesi kuunneltuaan opposition kriitiikkiä.
Lindström on esittänyt, että jatkossa käräjäoikeuspaikkakuntia olisi 20, kun niitä nyt on 27. Erillisiä kanslioita jäisi neljälle ja istuntopaikkoja 12 paikkakunnalle.
– Kohta kyllä maaseudulla alkaa vaikuttaa siltä, että ainut valtion viranomainen, mikä siellä on paikalla, niin alkaa olla R-kioski, josta saa melkein kaikki palvelut. Minusta tämä ei ole aivan toivottava suunta Suomessa, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoi.
– Tämä esitys menee sekä monien asiantuntijoiden että monien alueiden ihmisten mielestä liian pitkälle. Sillä on erittäin kielteinen vaikutus kansalaisten oikeusturvaan ja monin paikoin etäisyydet kasvavat aivan liian pitkiksi, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) sanoi.
Oppositiosta kannettiin eniten huolta juuri kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta jatkossa.
– Miten käy ennen kaikkea ihmisten oikeusturvan, oikeuden saatavuuden ja yhdenvertaisuuden, tätä kysyy tavallinen kansa, kansanedustaja Touko Aalto (vihr.) kysyi.
– Asian vireille saattaminen kaukaisessa toimipisteessä on usein niin vaikea pala, että monelta oikeusturvan hakeminen ja saaminen jää vain haaveeksi, sanoi SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä.
– Käräjäoikeuden kanslian poismuuton myötä paikkakunnalta poistuvat usein myös asianajo- ja lakiasiaintoimistot, jotka pyrkivät toimimaan käräjäoikeuden lähistöllä, SDP:n kansanedustaja Typpi Tuppurainen totesi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Sampo Terhon mukaan verkosto on pidetty niin suurena kuin mahdollista. Ministeri Lindströmin mukaan työryhmä esitti alun perin nykyistä kovempaa karsintaa.
– Minun mielestä tämä oli voitto. Tämä oli paras mahdollinen ratkaisu tässä taloustilanteessa, mikä meillä on käsillä, Lindström vastasi.
– Raha on ihan selvästi viemässä oikeusturvan monesta eri näkökulmasta katsottuna, kritisoi kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen.
Pääoppositiopuolue SDP pääsi syyttämään hallitusta ja etenkin keskustaa aluepolitiikan unohtamisesta.
– Tässä on kysymys aika kummallisesta aluepolitiikasta. Mitä tämä tällainen aluepolitiikka on: käräjäoikeuksia lakkautetaan, junavuoroja lakkautetaan maakunnista, kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) kysyi edustajatoveriensa säestyksellä.
Keskustaedustajat puolustivat uudistusta digitalisaation ja it-järjestelmien tuomilla mahdollisuuksilla.
– Tässä kyllä digitalisaatiota hyödyntämällä ja turvallisuuslaiteet niihin nykyisiin saleihin laittamalla pystytään oikeusturva varmistamaan, kansanedustaja Antti Kurvinen (kesk.) totesi.
– Voisiko tulevaisuudessa käyttää hyödyksi AV-välineitä niin, että todistaminen voisi tapahtua kaukanakin ja se olisi silti samanarvoista, keskustan kansanedustaja Anne Kalmari sanoi.
RKP:n edustajat kysyivät odotetusti ruotsinkielisten palvelujen saatavuudesta jatkossa. Ministeri Lindström sanoi ymmärtävänsä huolen oikeusturvasta sekä kielellisten oikeuksien toteutumisesta.
Käräjäoikeusuudistus on parhaillaan työryhmän valmistelussa. Hallituksen esitystä asiasta odotetaan vuodenvaihteessa.
TEKSTI: Johanna Tuuri
mtv3.fi