Julkaistu Komiat-lehdessä 29.3.2018
Kauhavan tilinpäätös 2017 on loistava: ylijäämää 3 miljoonaa euroa. Iloisten talousuutisten päälle synkkyyttä luo viime vuoden väkiluvun kehitys. Kauhavan asukasmäärä laski -319 henkeä. Lukema on ruma ja lasku alkaa viedä pohjaa pois pikkuhiljaa niin kaupungin taloudelta kuin julkisilta ja kaupallisilta palveluilta.
Suomi on viimeisen 10 vuoden aikana keskittynyt uudella voimalla. Ihmiset ja bisnes ovat entistä voimakkaammin tuppautuneet eli Helsinki-Turku-Tampere alueelle. Suuria häviäjiä ovat olleet niin sanotut seutukaupungit. Kauhava on sellainen.
Seutukaupungilla tarkoitetaan maakuntien 2. ja 3. suurimpia kaupunkeja, jotka ovat ympäröivän maaseudun keskuksia. Niissä saattaa olla ammatillinen oppilaitos, muttei juuri muita koulutuspaikkoja. Seutukaupungeissa on usein vientiteollisuutta ja erityisesti alihankintaa. Seutukaupunkeja ovat esim. Iisalmi, Jämsä, Parkano ja Sastamala.
Seutukaupungit ovat kärsineet teollisuuden rakennemuutoksista ja valtion työpaikkojen vähentymisestä. Mm. verohallinto, käräjäoikeus ja TE-toimisto ovat lähteneet. Osin kehitys on ollut luonnollista sähköisen hallinnon tuomaa, mutta mukana on ollut myös huonosti harkittuja säästöjä. Kauhavalla pahin esimerkki on Lentosotakoulun sulkeminen.
Sipilän hallitus on tarttunut tilanteeseen. Kaupunkineuvos Antti Rantakokon esityksen perusteella on käynnistetty seutukaupunkiohjelma. Ohjelmassa käydään läpi, miten alue- ja elinkeinopolitiikalla ja koulutuspaikoilla saataisiin uutta voimaa alueille. Yksi ongelma on osaavan työvoiman pula teollisuudessa.
Myös Kauhava käynnistää oman ohjelmansa väkiluvun laskun pysäyttämiseksi ja vetovoiman parantamiseksi. Periksi ei anneta.