Julkaistu Uuden Suomen -verkkolehdessä 19.8.2019
Hallituskumppanit keskusta ja rkp eivät lämpene liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin (sd) avaukselle työajan lyhentämisestä.
Marin kysyi sdp:n 120-vuotisjuhlan paneelikeskustelussa lauantaina, miksi neljän päivän työviikko tai kuuden tunnin työpäivä ei voisi olla seuraava askel työelämässä. Marin toivoo, että sdp ottaisi muutoksen edistämisen agendalleen.
Aiemmin vastaavaa ajatusta on pitänyt esillä vasemmistoliitto, joka on ehdottanut kokeilun järjestämistä työajan lyhentämisestä. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson esitti kokeilua Talouselämän haastattelussa viimeksi viime marraskuussa. Hän toivoi, että mahdollisuutta työajan lyhentämiseen pohdittaisiin joko työviikon osalta tai päiväkohtaisesti.
Hallitusohjelmaan ei kuitenkaan ole kirjattu työajan lyhentämiskokeilua. Sen sijaan ohjelmassa puhutaan työaikajoustoista.
”Selvitetään mahdollisuudet lisätä työajan joustoa tasapainottamaan työn ja perheen yhteensovittamista ja jaksamaan työuralla pidempään. Tavoitteena on parantaa erityisesti pienten lasten vanhempien ja ikääntyvistä omaisista huolehtivien mahdollisuuksia osa-aikatyöhön”, hallitusohjelmassa todetaan.
Uusi Suomi tavoitteli muiden hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajia kommentoimaan Marinin avausta. Keskustan ryhmyri Antti Kurvinen ei lämpene ajatukselle. Keskusta toivoo Suomen liikkuvan pikemminkin päinvastaiseen suuntaan niin, että työnteko Suomessa lisääntyy.
”Pikemminkin pitäisi kyllä Suomessa saada työteliäisyyttä ja yritteliäisyyttä nostettua”, Kurvinen sanoo Uudelle Suomelle.
Kurvisen mukaan tarvitaan myös pidempiä työpäiviä ja kannustimia tehdä tarvittaessa ylitöitä. Hän huomauttaa, että työn tuottavuus ei ole Suomessa enää noussut takavuosien tahtia.
Keskusta lähtee liikkeelle siitä, ettei Suomi nouse sillä, että tehdään vähemmän töitä, vaan katsoo Suomen rakentuneen nimenomaan ahkeruudella yrittäjyyden ja työn varaan. Hän muistuttaa, että ilmainen koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliturva maksavat, mikä vaatii suomalaisilta isoa työpanosta.
”Kyllä se vaikealta tuntuu, että työntekoa vähentämällä voisimme hyvinvointimme kustantaa. Meillä ongelma on pikemminkin se, että Suomessa on liikaa työttömyyttä ja työnteko ei ole kannattavaa.”
Kurvinen ei täysin tyrmää Marinin ajatusta, jos sillä viitataan kaukaiseen tulevaisuuteen. Ideaa voisi pohtia, jos robotisaatio sen mahdollistaa ja työn tuottavuus nousee valtavasti robottien avulla.
”Tulevaisuutta voi aina visioida, eikä siitä kukaan tiedä, mutta kyllä se valtavaa robottien ja tekoälyn läpimurtoa vaatisi. Lyhyellä tähtäimellä ja keskipitkällä tähtäimellä en pidä ajatusta realistisena.”
Onko hallituksessa keskusteltu mitään työajan lyhentämiskokeilusta?
”Hallitus menee hallitusohjelman mukaan ja hallitusohjelmassahan ei tästä ole mitään kirjattuna.”
Lämpeneekö keskusta ajatukselle kokeilun järjestämisestä?
”Vaikea on nähdä. Meillä on tällä hetkellä syntyvyys pieni Suomessa, väestö ikääntyy ja työttömyys on edelleen melko korkea. Aika vaikea on ajatella, että esimerkiksi meidän vanhuspalvelut pystyttäisiin rahoittamaan, jos vähennetään työntekoa Suomessa.”
Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz toteaa, ettei lähtökohtaisesti lämpene Marinin avaukselle. Hän huomauttaa, että luultavasti työn tuottavuutta pitäisi roimasti nostaa, jos työaikaa lyhennetään.
”Paha sitä on mennä sanomaan, miltä työelämä näyttää 50 vuoden kuluttua, mutta ei se nyt tähän päivään tunnu olevan vastaus Suomen työllisyyshaasteisiin, eikä hyvinvointiyhteiskunnan kestävyysvajeeseen”, Adlercreutz sanoo Uudelle Suomelle.
Adlercreutzin mielestä tulevaisuutta on hyvä pohtia ja heittää ajatuksia ilmaan, mutta hänen mielestään Suomen ei kannata nyt lähteä tavoittelemaan työajan lyhentämistä.
”En näe, että se on vastaus tämän hetken haasteisiin millään tavalla.”
Kuten Kurvinenkin, Adlercreutz pohtii, että tekoäly voi tulevaisuudessa muuttaa työntekoa niin, että ehdotuksella onkin relevanssia, mutta tällä hetkellä näin ei ole.
Onko hallituksen sisällä käyty mitään keskustelua työajan lyhentämiskokeilusta?
”Minun korviini ei ole kuulunut tällaista.”
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari toteaa, että nyt on tärkeää pohtia muita keinoja edistää työn ja perheen yhteensovittamista, jotta perheillä olisi enemmän aikaa yhdessä.
”Lienee selvää, ettei asia ole tällä hallituskaudella ajankohtainen. Poliitikkojen pitäisi kuitenkin voida visioida myös seuraavaa budjettia pidemmälle. Yhteiskunnallisesta keskustelusta tulee köyhää, jos kaikki ajattelu tulevaisuudesta ammutaan kärjistyksillä alas”, Kari viestittää Uudelle Suomelle.
Myös Marin itse tarkentaa puheitaan Twitterissä. Hän huomauttaa, että työajan lyhentäminen kahdeksaan tuntiin päivässä on ollut sdp:n keskeisimpiä yhteiskunnallisia tavoitteita.
”Vastakin on pyrittävä työn tuottavuuden parantamiseen ja, että hyötyjä on tavallinen ihminen. Työajan lyhentämisestä voi ja pitää keskustella. 4 päivän työviikko tai 6 tunnin työpäivä elämiseen riittävällä palkalla on tänään ehkä utopiaa, mutta voi olla tulevaisuudessa totta”, Marin tviittaa.
Uusi Suomi ei ole tavoittanut sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaa kommentoimaan asiaa.