M-talo vihittiin käyttöön Seinäjoella

Minulla oli kunnia pitää juhlapuhe, kun maakunnan yksi suurin investointi: M-talo vihittiin käyttöön maanantaina 22.11.2021. Samalla käännettiin uusi sivu eteläpohjalaisen psykiatrisen sairaanhoidon historiassa. Tässä vielä pitämäni juhlapuhe kokonaisuudessaan.

Arvoisat M-talon vihkiäisten osallistujat,
Lopultakin tämä juhlava päivä on koittanut. Kuulemme tässä tilaisuudessa historian siipien havinaa. Käsillä on eteläpohjalaisen erikoissairaanhoidon ja koko eteläpohjalaisen terveydenhuollon historian merkkipaalu.
Seinäjoen keskussairaalan psykiatrisille toiminnoille on saatu uudet modernit, komiat toimitilat.
Tavoite, joka asetettiin sairaanhoitopiirissä jo vuonna 2008 eteni M-talon peruskiven muuraukseen vuosi sitten syksyllä ja nyt vuoden aikana tähän Kyrkösjärven rantaan, kantasairaalan yhteyteen on rakentunut moderni ja nykyaikaista hoitoa mahdollistava 20 000 neliömetrin toiminnallinen kokonaisuus.
M-taloon toimintansa ovat keskittäneet: Törnävän sairaala-alueella olevat psykiatrian ja kuntoutuksen toiminnan (osasto- ja poliklinikkatoiminta) lisäksi Seinäjoen kaupungin alueella olevat psykiatrian poliklinikat, Seinäjoen kaupungin päihdeklinikka, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden työtiloja ja sairaalasielunhoitaja, Ruutipuiston sairaalakoulu sekä Törnävän kirjasto.
On valtavan tärkeää, että suurin osa Seinäjoella sijaitsevista mielenterveyspalveluista on nyt saatu saman katon alle. Tilat mahdollistavat huomattavasti entistä paremmin yhteistyön.
Hyvät kuulijat,
Uuden edessä on aina tilaisuus myös katsahtaa hetkeksi taaksepäin. Edelliset tilat olivat miltei 100 vuotta vanhat.
Mielenterveyden hoitolaitoksilla, mielisairaaloilla, on ollut kuluneina 100 vuotena karu kaiku. Puolessa Suomea, Seinäjoen Törnävän piirimielisairaalan alueella ja erityisesti lakeuksilla ”Törnävälle joutuminen” on ollut synonyymi sekoamiselle, hulluksi tulemiselle. ”Törnävällä oleminen” ja ”Törnävän sairaala” ovat kantaneet mukaan syvää sosiaalista stigmaa ja häpeää.
Karu tosiasia on, että viime vuosisadan alkupuolella eritoten ajateltiin hyvin yleisesti, että mielen sairaus on synti tai rangaistus. Mielen sairautta sairastava saatettiin kytkeä kettinkeihin. Historiamme synkkää osaa ovat myös vaikkapa mielenterveyspotilaiden pakkosterilisaatiot.
Törnävän mielisairaalan alue oli tiiviisti rauta-aidalla ympäröityneenä, jonne ulkopuolisilla ei juuri ollut asiaa. Potilaat ja jopa henkilökunta perheineen asuivat alueella ja portit lukittiin öiksi.
Potilaista saatettiin käyttää nimikkeitä kuten ihmispolo, hoidokki ja järjenvalo.
Näistä ajoista on onneksi hyvin kauan ja tänä päivänä kyseisiä sanoja ei kielenkäytössä näy. Kielen muuttuminen kertoo myös asenteiden muuttumisesta.
Myös hoitomuodot terapioista lääkehoitoihin ovat kehittyneet. Enää mielenterveysongelmia kokevia ei pyritä sulkemaan pois yhteiskunnasta.
Hyvät ystävät,
Toisaalta Törnävän vanhan sairaalan valmistumisenkin aikaan mielisairaalat olivat aikansa edistysaskel. Vanhan Törnävän sairaalan perustaminen oli aikanaan suuri inhimillinen parannus 1900-luvun alun mielenterveyshoitoon ja psyykkisesti sairastuneiden kohteluun. Törnävän sairaala rakennettiin kauniiseen ympäristöön kuten monet muutkin mielisairaalat kuten Lapinlahden sairaala Helsingissä.
Kuvaavaa on, että jo kesäkuussa 1909 eduskunnassa joukko silloisen Vaasan läänin kansanedustajia mukana mm. Santeri Alkio, Eveliina Ala-Kulju ja Oskari Tokoi tekivät valtiopäiväaloitteen ”Houruinhoitokeskuslaitoksen perustamisesta Waasan lääniin”. Aloitteessa todetaan mm. että ”asema hourujenhoitoon nähden ei ole Waasan läänissä suinkaan jälkeen parantunut, vaan päinwastoin käy huonommaksi päiwä päiwältä…”. Aloitteessa myös todetaan, että silloisessa Suomessa on niin vähän mielisairaanhoitopaikkoja, ”ettei niinkään muun siwistyskansasta käywän kansan hourujen hoidossa ole sen werran wetäwää löydettäwissä…”.
Tarinan mukaan Venäjän keisari tsaari oli todennut, että suomalaisille riittää yksi mielisairaala Helsingin Lapinlahteen.
Nyt valmistuneet uudet M-talon tilat ovat uusi 2020-luvun edistysaskel psykiatrisessa terveydenhuollossa.
M-talo mahdollistaa nykyaikaisen ja yksilöllisen hoidon, jossa ihmisen toipumisen tukeminen ja terapeuttinen hoitoympäristö ovat merkittävässä roolissa.
Esimerkiksi yhden hengen huoneet, joissa on omat wc- ja suihkutilat, viihtyisät yleiset tilat, ulkoilupiha sekä terapiapiha ovat kaikki uudistuksia, joita aiemmat tilat Seinäjoella eivät ole tarjonneet.
Kyse ei ole muulta maailmalta suljetusta paikasta, vaan pääaulan yhteydessä olevissa yhteisistä tiloista löytyy kirjasto- ja ravintolapalveluita. Näihin ovat tervetulleita kaikki alueen asukkaat ja vierailijat.
Erityisen hieno juttu on, että järjestöille ja kokemusasiantuntijoille on myös suunniteltu tilat pääaulan yhteyteen. Alakertaan sijoitettu liikuntasali on myös suunniteltu siten, että ulkopuoliset voivat vuokrata sitä hoidollisen tarpeen ulkopuolella. Näin maksimoidaan tilojen käyttöä. Tarvetta varmasti löytyy.
Talon suunnittelussa on erinomaisesti huomioitu fyysisen ympäristön vaikutus toipumiseen. Tutkimuksissa on todettu, että muun muassa luonnolla, taiteella, yhden hengen potilashuoneilla, valolla, luonnollisilla materiaaleilla, akustiikalla olevan toipumista ja työhyvinvointia tukevia vaikutuksia.
Henkilökunnan puolelta on kerrottu minulle, että uudet tilat viestivät osaltaan myös työn arvostusta. Työntekijät ovat todenneet arvostuksen mielenterveysongelmien hoitoa kohtaan kasvaneen uusien tilojen myötä. Tämä on äärimmäisen tärkeä näkökulma.
Hyvä juhlaväki,
Aikanaan Edvard Björkenheimin johdolla puuhattu Törnävän mielisairaala oli edistysaskel ja aikansa kuva.
Olkoon nyt valmistunut M-talo myös uuden aikakauden alku. Sellaisen aikakauden alku, jolloin mielen sairauksia kohdellaan ihan samanlaisina sairauksina kuin fyysisiäkin vaivoja. Tavoitteena tulee olla, että 2020- ja 2030-luvulla mielen sairauksia kohdellaan ja niihin suhtaudutaan samalla tavalla kuin somaattisiin, ruumiin sairauksiin. Tavoitteena tulee olla, että jokainen meistä uskaltaa hakea ja saa apua matalalla kynnyksellä tarvittaessa mielen sairauksiin ja psyykkisiin haasteisiin.
M-talo on ollut sairaanhoitopiiriltä valtava investointi. Se kertoo, että mielenterveys otetaan vakavasti.
Mielenterveyden haasteet ovat valtava yhteiskunnallinen, kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen kysymys nyky-Suomessa. Mielenterveyden häiriöt ovat olleet Suomessa yleisin työkyvyttömyyden syy vuodesta 2000 lähtien.
Pystymme parempaan.
Mielestäni Suomessa pitäisi käynnistää koko yhteiskunnan läpäisevä sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyä tehneen Pohjois-Karjala-projektin kaltainen operaatio mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.
Hyvä mielenterveys säteilee hyvää ympärilleen – työpaikalla, perheessä ja koko yhteiskunnassa. Vastaavasti mielenterveyden haasteet vaikuttavat paitsi yksilön omaan hyvinvointiin, myös läheisiin ja yhteiskuntaan laajemminkin.
Kuka tahansa meistä voi sairastua. Mielenterveydestä puhumisen pitää olla ihan yhtä normaalia kuin selkäkivuista puhumisen. Sillä tavalla varmistetaan, että vaikeuksia pystytään ennaltaehkäisemään ja ihminen saa hoitoa ajoissa. Hoitamattomat ongelmat ruukaavat mutkistua.
Hyvä juhlayleisö,
Paras tapa vahvistaa hyvää mielenterveyttä ja ennaltaehkäistä psyykkisiä sairauksia on välittäminen. Tekoäly ei pysty empatiaan; siihen tarvitaan toinen ihminen. Kysy aidosti lähimmäiseltä ”mitä sinulle kuuluu?” ja ennen kaikkea kuuntele aidosti vastaus.
Tänään luulen, että teille hyvä sairaanhoitopiirin väki ja juhlayleisö meille kaikille kuuluu hyvää. Lämpimät onnittelut omasta ja valtiovallan puolesta upeasta M-talosta. Paremminvoivempaa tulevaisuutta meille kaikille eteläpohjalaisille!”

Lisää samasta aiheesta