Julkaistu Aviisissa 19.5.2016
Kunnat elävät juuri nyt murroskautta. Niiden roolit ja toimintatavat ovat muuttumassa. Kuntalaisten tarpeita ja käyttäytymistä muuttavat niin globaalit trendit kuin talouden kehityskin. Kuntien toimintaympäristöön kohdistuvat muutospaineet haastavat kunnat pohtimaan omaa palvelupalettiaan.
Onkin korostettava, että myös kunta itse luo tulevaisuuttaan. Kunta muokkaa omilla toiminnoillaan ja valinnoillaan oleellisesti toimintaympäristöään ja sen kehitystä. Kuntien rooli myös tulevaisuudessa on hyvin merkityksellinen: alueen elinvoiman ja asukkaiden elämän edellytysten luojana luo mahdollisuuden erottautua ja nostaa rohkeasti esiin paikallisia vahvuuksia. Näin ne edistävät paikallista yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja elinvoimaa.
Keskeiseksi strategiseksi kysymykseksi onkin noussut lähipalveluiden järjestäminen sekä erityisesti hyvinvointia tukevien ja ennaltaehkäisevien lähipalveluiden vahvistaminen.
Kysymys ei ole pelkästään kuntien kyvystä järjestää ja tuottaa palveluja. Suurempi mahdollisuus nousee esiin, kun puhutaan myös kuntien kyvystä hyödyntää ja vahvistaa asiakas- ja asukaslähtöisyyttä, lähiyhteisöllisyyttä ja paikallista vastuullisuutta. Kuntien kyvystä ottaa mukaan myös kolmannen sektorin toimijat.
Sipilän hallitusohjelmassa on nostettu esiin kokeiluihin kannustaminen, mikä onkin yksi keino muokata kunnan palvelutarjotinta.
Sekä Kauhavalla että Järviseudulla on paljon aktiivisia ja idearikkaita toimijoita, jotka voivat onnistuneesti löytää uudenlaisia, kuntalaislähtöisiä ja rajapintoja ylittäviä palvelukonsepteja. Yhteinen kehittämisen sävel voi lähteä yhtä lailla niin lasten, nuorten, vanhusten, yrittäjien kuin vaikkapa harrastusryhmien tarpeesta.