Sotilaallinen kriisi Ukrainassa on nostanut pintaan keskustelun Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perimmäisistä kysymyksistä. On Suomi paremmin turvassa liittoutumattomana vai osana sotilasliittoa? Millaista Euroopan unionin yhteisen ulkopolitiikan tulisi olla ja onko EU:n vahva panos ulkopolitiikassa hyvä vai huono asia Suomelle?
Kriisi Ukrainassa on näkökulmastamme vakavin uhkatilanne lähialueillamme yli 20 vuoteen. Suhde Venäjään on Suomen ulkopolitiikan tärkein asia. Suomen kohtalo on keskiajan hämäristä lähtien kietoutunut yhteen Venäjän liikkeiden kanssa ja riippunut Venäjän suhteista läntisiin suurvaltoihin.
Suomalaisten edun mukaista on aina ja kaikissa oloissa vähentää jännitteitä ja vastakkainasettelua Pohjois-Euroopassa ja Itämeren ympärillä. On kyseenalaista, ovat EU:n talouspakotteet toimineet niin kuin niiden on kuviteltu. Vaikka Venäjän talous on tukahtunut, on se mahdollisesti jopa lisännyt poliittista kiihkoa naapurivallassamme. Varmaa talouspakotteissa on se, että oma kansantaloutemme on niistä kärsinyt. Pakotteiden jatkuvan lisäämisen sijaan tarvitaan nyt diplomatiaa ja liennytystä.
Suomalaiset puolueet ja kärkipoliitikot ovat kiitettävästi vaarallisessa tilanteessa vetäneet yhtä köyttä. Erityinen kiitos kuuluu ulkoministeri Erkki Tuomiojan ja presidentti Sauli Niinistön ammattitaitoiselle ja varmalle toiminnalle. Outoa Ukrainan tilanteen yhteydessä on ollut se, että pääministeri Alexander Stubb on lähtenyt avoimesti jakamaan suomalaisia poliitikkoja oikeassa oleviin ja ”harhaoppisiin”. Pääministeriltä tämä on ennennäkemätöntä.
Stubbin avautumisten taustalla lienee hänen puolueensa Kokoomuksen syöksykierteessä oleva kannatus. Vastuullisista vaikuttajista tuntuu kuitenkin käsittämättömältä, että kuumassa kansainvälisessä tilanteessa Kokoomus ryhtyy ulkopolitiikassa halpaan poliittiseen peliin saadakseen irtopisteitä kevään vaaleissa.
Stubbin leimakirveen heilutteluun ei muiden puolueiden tule lähteä mukaan. Ulkopolitiikassa tarvitaan nyt yksimielisyyttä ja vakautta. Pienenä valtiona Suomen tulee tukea kansainvälistä oikeutta ja itsenäisten valtioiden suvereniteettia. Kuitenkin Venäjän intressejä on ymmärrettävä ja Ukrainan tilanteeseen on saatava rauhanomainen ratkaisu, jossa yksikään osapuoli ei menetä kasvojaan.
Suomen johdon on jatkossakin pidettävä yllä hyviä kahdenvälisiä suhteita sekä itään että länteen. Päivä päivältä näyttää siltä, että paras kaksikko tähän tehtävään on presidentti Sauli Niinistö ja pääministerinä Juha Sipilä.