Julkaistu Komiat-lehdessä 31.3.2016.
Ajassamme on monia tekijöitä, jotka luovat turvattomuutta. Heikko taloustilanne ja työttömyys aiheuttavat sosiaalisten ongelmien kärjistymistä. Suurin turvallisuuden tunne täytyisi syntyä läheisten avulla. Kodeissa luodaan ihmisen aito perusturva. Taloudellisen ja sosiaalisen turvan tuo puolestaan työ ja koulutus. Kun nämä pilarit ovat kunnossa, muuttuva ulkomaailma on helpompi kohdattava.
Suomalaisen täytyy voida luottaa sisäisen turvallisuuden tukipilariin, poliisiin. Taloudellista painetta on poliisivirkojen vähentämiselle. Neljän vuoden aikana poliisien määrä voi vähentyä jopa tuhannella, mikä tuntuu skenaariolta, jota ei voi hyväksyä.
Turvallisuusympäristön muutos näkyy poliisin arjessa. Vanhat tehtävät ovat säilyneet ennallaan ja lisäksi on tullut uusia muun muassa voimakkaasti kasvaneen suuren maahanmuuton myötä. Myös kansainvälinen terrorismi ja kyberrikollisuus ovat lisänneet poliisien työmäärää.
Brysselin pommi-iskut osoittivat, että turvallisuusviranomaisilla on oltava välineet estää ennakolta ääriliikkeiden ja yksittäisten sairaiden henkilöiden suunnittelemia joukkoiskuja. Suomeen pitää saada ajantasainen tiedustelulainsäädäntö. Terroristikoulutukseen ulkomaille matkustaminen ja sieltä \”soluksi\” palaaminen on kriminalisoitava.
Kauhavalaisille turvattomuuden tunnetta on aiheuttanut ison vastaanottokeskuksen perustaminen. Maahanmuuttopolitiikassa on koko ajan muistettava turvallisuusnäkökulma. Kuitenkin turvallisuuden kannalta isoimmat asiat ratkaistaan arkipäivän toiminnassa. Miten toimimme liikenteessä, osaammeko alkusammutuksen ja ensiaputaidot tai puutummeko näkemäämme vaaralliseen käytökseen. Välittäminen sekä avun tarjoaminen ja sen hakeminen lisäävät eniten turvallisuutta.