Julkaistu Pohjalaisessa 25.3.2016
Tämän viikon maanantaina Eurooppa pysähtyi järkytykseen. Brysselin lentoasemalla tapahtui kaksi räjähdystä. Samana aamuna kaupungissa räjähti pommi vilkkaalla metroasemalla. Tätä kirjoitettaessa iskujen kuolunuhreja on yli 30 ja loukkaantuneita yli 200, joista kolme haavoittunutta suomalaisia. Terrorin taustalta paljastui yllätyksettömästi ääri-islamilainen Isis-järjestö.
Brysselin isku 2016 on osa synkkää sarjaa Pariisi 2015, Lontoo 2005 ja Madrid 2004. Oman sukupolveni elämää on leimannut terrorismin aika. Ketjua täydentävät vielä Utöyan saaren hyökkäys 2011 ja useat yksittäiset iskut kouluissa.
Eurooppalaiset ovat tottuneet terroriuutisiin, turvatarkastuksiin ja rajoituksiin lentomatkustuksessa. Tekijöinä näissä kuvottavissa rikoksissa ovat olleet yleensä äärimuslimit tai henkisen tasapainonsa menettäneet yksilöt. Norjan tekijä kannatti äärioikeistoa ja rasismia.
Brysselin iskussa oli järkyttävää symboliikkaa. Moni pohjalainenkin on matkustellut EU:n pääkaupunkiin. Brysselissä asuu ja työskentelee tuhansia suomalaisia.
Itse vierailin viime syyskuussa eurooppalaisten maanviljelijöiden etujärjestön Copa-Cogecan toimistolla, jonka vieressä metron pommi räjähti.
Terrori-iskujen tavoite on luoda maksimaalista pelkoja ja kaaosta sekä saavuttaa suuri julkisuus. Tarkoituksena on murtaa viholliseksi koetun ryhmän henkinen kantti ja lietsoa terroriryhmän kannatukselle suotuisaa vastakkainasettelua.
Yleensä vihaa halutaan eri uskontojen tai rotujen välille.
Välineet terrorismin ehkäisemiseen ovat kehittyneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Kuitenkin edelleen tehostamisen varaa on Suomen ja EU:n tasolla.
Suomeen tarvitaan toimiva ja tehokas poliisin ja puolustuksen tiedustelulainsäädäntö, joka huomioi verkossa tapahtuvan rikollisuuden. Terroristikoulutukseen matkustaminen ja koulutuksesta ”uinuvaksi soluksi” palaaminen pitää kriminalisoida.
Maahanmuuttopolitiikassa on muistettava riski siitä, että terroristit käyttävät muuttoliikkeitä hyväkseen.
EU:n ulkorajat pitää saada pitäviksi ja jäsenvaltioiden rajaviranomaisilla sekä EU:n ulkorajavirasto Frontexilla on oltava keinot seuloa Eurooppaan pyrkivistä ne, joilla on kytköksiä ääriliikkeisiin.
Suomessa joudumme pohtimaan, ovatko poliisin ja oikeuslaitoksen resurssit kohdillaan. Onko meillä tässä turvallisuusympäristössä varaa säästää poliisiasemista ja käräjäoikeuksista?
Kuitenkaan terrorismia ja rikollisuutta ei ratkaise poliisien määrän tai heidän aseidensa lisääminen.
Niin kauan kuin on köyhyyttä ja eriarvoisuutta, on rekrytointipohjaa terroristeille. Niin kauan kuin on koulu- ja työpaikkakiusaamista ja mielenterveyspalveluihin pääseminen on vaikeaa, saamme pelätä yksittäisiä epätoivoisia väkivallan tekoja. Sisäistä turvallisuutta lisäävät eniten koulutus, työpaikat ja talouden kestävyys.
Eurooppa rakentuu ihmisten vapauksille ja lailliselle yhteyskuntajärjestykselle. Demokratiasta ja oikeusvaltiosta pitää pitää kiinni terrorisminkin paineissa. Ei anneta periksi!