Julkaistu Ilkassa 26.11.2015
Viime viikolla uutisoitiin Atrian saaneen sianlihan ja siipikarjan tuontiluvan Vietnamiin. Tällaiset uutiset antavat uskoa vaikeuksien kierteessä olevalle kotieläintaloudelle.
Sain mahdollisuuden olla edellisellä viikolla mukana eduskunnan puhemiehen seurueessa Kiinassa. Vierailimme Pekingissä, Yiwussa ja Shanghaissa. Ohjelmassa oli mm. Suomen ja Kiinan 65-vuotisten diplomaattisuhteiden juhla, Kiinan ja Pohjoismaiden välinen yrittäjyys-seminaari ja Kiinassa toimivien suomalaisyritysten tapaamisia. Arvovaltaisinta osaa edustivat tapaamiset Kiinan kansankongressin puhemiehen ja Kiinan varapresidentin kanssa.
Kiina on valtava omaleimainen maa. Noin 30 vuodessa se on hypännyt köyhästä kehitysmaasta maailman talousmahdiksi. Kiinalaiset ovat innostuneet yrittäjyydestä ja markkinataloudesta, mutta maata johtaa silti yhä yksinvaltaisesti kommunistinen puolue ja kansalaisvapaudet ovat kaukana länsimaisesta. Talouskehitys on tuonut myös varjopuolia erilaisina sosiaalisina ja ympäristöllisinä ongelmina.
Vaikka Kiinan talouskasvu on hieman hidastunut, kasvaa BKT silti siellä ihan muissa lukemissa kuin Euroopassa. Kiinalaisten tavoitteena on muuttaa maa tavaroiden halpatuotantoalueesta palveluihin ja digitaalisiin innovaatioihin keskittyväksi. Murros on hyvässä alussa, sillä kuluttajakauppa älypuhelimilla ja sosiaalinen media ovat hyvin suosittuja.
Kiinassa on paljon mahdollisuuksia Suomelle ja suomalaisille yrityksille. Suomen maakuva on erittäin hyvä ja kiinalaiset haluavat tehdä yhteistyötä kanssamme. Kiinan presidentti Xi Jinping on lanseerannut Kiinan kauppapolitiikan tavoitteeksi elvyttää keskiajan silkkitie uudestaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että Kiinasta lähtisi taloudellisen kasvun vyöhyke Keski-Aasian ja Venäjän läpi Eurooppaan. Suomelle silkkitie on mielenkiintoinen avaus. Olisimme periferian sijaan keskiössä. Silkkitie-hankkeen avulla voisimme saada Suomeen myös kiinalaisia investointeja.
Niin turvallisuuden kuin kaupan takia Suomella tulee olla hyvät kahdenväliset suhteet kaikkiin maailman mahteihin. Pelkkä toiminta EU:n kautta ei riitä. Erityisesti nousevissa talouksissa kuten Intia, Brasilia ja Kiina ulkomaankauppa edellyttää henkilökohtaisia suhteita. Tämä edellyttää vierailuja kohdemaassa ja tutustumista sen kulttuuriin ja ihmisiin. Usein näissä maissa arvostetaan myös poliitikkojen läsnäoloa kauppakeskusteluissa.
Usein eduskunnan ja paikallispoliitikkojen ulkomaanmatkat saavat kritiikkiä kansalaisilta. Kohtuus ja järki pitää muistaa, mutta ainakin Etelä-Pohjanmaalla tarve matkoille on kova. Maakuntamme yritykset ovat tutkimusten mukaan vähän kansainvälistyneitä ja viennin osuus on paljon pienempi kuin vaikka Vaasan seudulla. Tätä taustaa vasten toivoisi myös medialta ”reissu-uutisoinnissa” vastuullisuutta.
Kiinassa ollessa jatkuvan savusumun leijaillessa ymmärsi, mikä merkitys puhtaalla ruoalla, vedellä ja ilmalla on maailmassa. Pohjalaisella ruoalla ja teknologialla on hulppea kysyntä maailmalla, jos vain osaamme ottaa oman osuutemme.
Antti Kurvinen
Kirjoittaja on kansanedustaja (kesk.) Kauhavalta.