Alle kahden kuukauden päästä käydään eduskuntavaalit koko maassa. Myös Vaasan vaalipiiristä valitaan 16 kansanedustajaa. Vaalien jälkeen käydään politiikan maailmassa toinen iso koitos: hallitusneuvottelut, joiden pohjalta muodostetaan uusi hallitus. Miltä Vaasan vaalipiirin tilanne näyttää vaalien alla? Mikä näkymämme on?
Kolmella pohjalaismaakunnalla on monia vahvuuksia, joita puuttuu muualla maassa. Erityinen ylpeyden aihe ja voimavara on vankka pk-yrittäjyyden ja työnteon kulttuuri. Elinkeinorakenteemme nojaa hallinnon ja valtionyhtiöiden työpaikkojen sijaan perhe- ja omistajayrityksiin.
Pohjalaisten arvomaailmassa työn tekeminen ja vastuun ottaminen itsestä ja lähiyhteisöstä on keskiössä. Se heijastuu elinkeino- ja työelämän lisäksi myös kansalaisyhteiskuntaan ja yleiseen ilmapiiriin, joka innostaa kokeilemaan ja luomaan uutta.
Missä sitten niin sanotusti kenkä puristaa?
Suurin uhka alueellemme on väkiluvun lasku. Vaikka meillä on yrityksiä ja työpaikkoja, niin väkiluku laskee tasaiseen tahtiin.
Väkiluvun lasku ja väestön vanheneminen uhkaavat alueen yritysten ja teollisuuden sijoittumista jatkossa. Mikäli emme kykene saamaan alueelle riittävästi työikäistä väestöä, yritykset alkavat tehdä omia päätöksiään.
Mitä keinoja asian ratkaisemiseksi on?
Kokkolaa, Seinäjokea ja Vaasaa kaikkia pitää kehittää dynaamisina kaupunkikeskuksina. Vaasan vaalipiirin koulutuspaikat ovat mm. allekirjoittaneenkin ja muiden keskustaministereiden tekemistä päätöksistä huolimatta liian vähäisiä suhteessa väkimäärään. Ammattikorkeakouluja ja Kokkolan ja Seinäjoen yliopistokeskuksia on vahvistettava. Vaasan yliopistosta on tehtävä koko alueen yliopisto.
Erityisesti pitää parantaa mahdollisuuksia etätyöhön ja etäopiskeluun ja ottaa niin sanotusta monipaikkaisuudesta kaikki irti.
Entistä useampi viettää aikaansa kahden tai useamman paikkakunnan välillä. Esimerkiksi kaupunkikodin ja kesämökin taikka lapsuudenkodin välillä. Tämä edellyttää hyvien mobiili- ja laajakaistayhteyksien laittamista kuntoon.
Niin yritysten ja työpaikkojen olemassaolon kuin koulu- ja sote-palveluidenkin pohjana ovat hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet.
Maanteiden kunnossapito on nostettava kunniaan. Uusien ratahankkeiden sijaan pitää kunnostaa olemassa olevia rautateitä. Suomi-radan pullonkaulat, erityisesti Seinäjoki-Tampere väli, on laitettava kuntoon.
Olemme Suomen ruoka-aitta ja alueemme talous perustuu ketjuun pellolta elintarviketeollisuuden kautta ravintola- ja matkailualan pöytään.
Maatalouden kriisistä päästään eteenpäin tekemällä ruokaketjusta reilumpi niin, että tuottaja saa isomman osan elintarvikkeen hinnasta ja ruoan vientiä ulkomaille lisätään. Metsätalous ei ole syy ilmasto- ja ympäristöongelmiin, vaan niiden ratkaisu.
Kulttuurin ja urheilun mahdollisuuksia on oltava vapaa-ajalla.
Pohjalaismaakuntien vetovoimaan tänä päivänä niin asuinpaikkana kuin investointiympäristönä vaikuttaa se, miten helppo eri puolilta Suomea ja maailmaa meille on muuttaa ja miten helppo erilaisten ihmisten on täällä elää ja toimia. Avoimesta ja eteenpäin katsovasta ilmapiiristä vastaamme jokainen.
Antti Kurvinen
Maa- ja metsätalousministeri (kesk.) Kauhavalta
Kolumni julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 5.2.2023.