Julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 1.5.2021
Marinin hallituksen kehysriihi on ohi. Hallituksen talousneuvotteluja nimitetään ”riihiksi”. Hallituksen neuvottelut tuovat mieleen entisaikojen riihen, jossa syksyisin pölyisinä ja väsyneinä eroteltiin jyvät akanoista kovinkin ottein.
Käyttöön riihi-termi politiikassa vakiintui legendaarisen keskustalaisen valtiovarainministeri Ahti Pekkalan ministerikaudella ja on sen jälkeen sitkeästi säilynyt myös kaupungistuneessa Suomessa.
Vaikka korona näyttää olevan hiljalleen hellittämässä, Suomi on kuitenkin sen jäljiltä vakavassa tilanteessa. Työttömyys kasvaa. Velka kasvaa. Lisäksi talouden vanhat ongelmat mm. kestävyysvaje ja kannustinloukut ovat edelleen olemassa.
Hallituksen puoliväli- ja kehysriihi venyi yli viikon mittaiseksi. Pituus oli aivan poikkeuksellisen pitkä. Syy neuvotteluiden venymiseen oli se, että piti saada aikaan päätöksiä, joilla Suomi selviytyy. Me Keskustassa päätimme, että tässä riihessä täytyy ratkaista aikamme hankalia kysymyksiä ja linjata hallituksen sisällä avoimeksi jääneitä asioita.
Neuvottelut, joissa vain juodaan kahvit ja jatketaan sitten kuin ennenkin, eivät olisi tehneet oikeutta tilanteen vakavuudelle.
Päätöksiin pystyttiin, vaikka se otti aikansa. Lopputulema ei ole täydellinen, mutta se on Suomen tulevaisuuden kannalta oikea. Siinä on selviytymisen edellytykset.
Riihessä sovittiin monista toimista työllisyyden parantamiseksi. Yritysten tilannetta helpotetaan mm. tuplapoistojen jatkolla, teollisuuden sähkötuella ja selvittämällä yhteisöveroon Viron veromallin sovellutusta.
Ylivelkaantuneiden kevääseen valoa tuovat useat parannukset velkalainsäädäntöön. Työllisyys ylös, velka alas. Siinä on riihipäätösten ”pihvi”.
Päätöksiin pystyminen ei ollut kirkossa kuulutettu. Ennen neuvotteluja ja niiden aikanakin tuntui välillä, että Keskusta ja muut hallituspuolueet elivät ennen muuta talouden osalta eri planeetoilla. Siksi hallituksen hajoaminen oli lähellä.
Lopputulema kuitenkin osoittaa, että Suomen tilanteen vakavuus ymmärrettiin. Tosiasiat tunnustettiin. Tämän pitää olla lähtökohta hallituksen loppuvaalikauden politiikalle. Punavihreällä hömpällä emme pärjää. Tärkeintä on saada Suomi nousuun.
Edessä ei ole helppoja aikoja eikä helppoja päätöksiä. Suomen nostaminen takaisin jaloilleen tulee vaatimaan hallitukselta poikkeuksellista päätöksenteon, sopimisen ja uudistamisen kykyä.
Ratkaisevaa onnistumisessa on hallituksen pääpuolueiden SDP:n ja Keskustan yhteistyö. Uskon, että puolueet ovat nyt vihdoin samalla sivulla Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeimmissä asioissa.
Toivon myös, että perinteisesti poliittiseen keskustaan sijoittunut RKP löytäisi kanssamme siltoja. ”Mitten Gruppen” -ajattelulla olisi paljon annettavaa muun muassa alue-, sosiaali- ja yrittäjyyspolitiikassa.
Ennen muuta pitää tarttua siihen, että holtiton velkaantuminen ei voi jatkua. Ja siihen, että yritysten pärjääminen ja kannattavat työpaikat ovat hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka.
Puoliväli- ja kehysriihessä sovittiin Keskustan tavoitteiden mukaisesti myös turvepaketista. Se on tärkeä alan yrittäjien ja heidän läheistensä toimeentulon kannalta pohjalaismaakunnissa ja muuallakin Suomessa. Tärkeä se on myös esimerkiksi Suomen huoltovarmuudelle.
Antti Kurvinen
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Kauhava