Perustulossa mahdollisuuksia

Julkaistu Järviseudun Sanomissa 18.11.2015

Hallitusohjelman mukaan tullaan käynnistämään kokeilun perustulosta sosiaaliturvan muotona. Perustulo on malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti raha toimeentuloa varten. Sosiaalietuutta ei makseta syyperusteisesti, jolloin kansalainen joutuu selvitysten avulla osoittamaan elämäntilanteensa haastavuuden. Perustulosta on olemassa erilaisia malleja ja sovellutuksia, jotka eroavat voimakkaasti toisistaan. Osa perustulomalleista korvaisi kokonaan muun sosiaaliturvan. Maltillisemmat perustulomallit korvaisivat vain osan sosiaaliturvasta ja perustulon lisäksi olisi olemassa esimerkiksi asumiseen liittyviä lisätukia.

Perustuloa ovat kannattaneet kansainvälisesti niin taloustieteilijät kuin sosiaalipolitiikan asiantuntijat. Perustulolla on kannatusta kaikissa poliittisissa aatteissa oikealta vasemmalle. Mallin vahvuutena on pidetty kannustavuutta, inhimillisyyttä ja sosiaaliturvan yksinkertaistamista.

Perustulon vastustus perustuu erityisesti siihen, että sen uskotaan lopullisesti passivoivan ihmisen pois työnhausta ja muusta aktiivisesta toiminnasta. Toinen pääkritiikki liittyy siihen, että kaikille maksettavassa perustulossa tuki maksettaisiin jopa miljonääreille. Tämä on väärinkäsitys: kaikissa perustulomalleissa järjestelmä kytkettäisiin verotukseen. Hyvätuloisilta tuki ”verotettaisiin pois”, joten todellisuudessa raha kilahtaisi vain sitä tarvitseville. On myös pelkoja järjestelmän kalleudesta.

Perustulon kannustavuuteen voidaan vaikuttaa myös sen määrällä. 1000 – 2000 euron perustulo olisi valtion taloudelle tuhoisa ja varmasti passivoisi. Sen sijaan on vaikea uskoa, että 500 – 900 euron perustulo saisi ketään ehdoin tahdoin jättäytymään sen varaan.

Suomalaisen perustulokokeilua pohjustamaan on ryhtynyt Kela. Kela on käynnistänyt selvitystyön, joka valmistuu syksyllä 2016. Siinä selvitetään mm. laajan perustulon mahdollisuus, osittainen perustulo korvaamaan tietyt etuudet ja negatiivinen tulovero, jossa yhdistettäisiin sosiaaliturva ja verotus. Kelan arvion mukaan kokeilu toteutettaisiin vuosina 2017 – 2018.

Kannatan perustuloa suomalaisena sovellutuksena kahdesta pääsyystä. Ensinnäkin koska sosiaalisen turvaverkon pitäisi olla aina sellainen, että se kannustaa lähtemään töihin ja ihmisen köyhyydestä eikä sido heikko-osaisuuteen. Perustuloon kuuluu, että lisäksi pystyy tienaamaan joustavasti. Karensseja ja jäykkiä tulorajoja ei ole. Verotuksella vähennetään perustulon osuutta ja tietyssä pisteessä sitä ei enää saa, vaan pärjätään omilla työtuloillaan. Sosiaaliturvamme vakava ongelma on, että lyhytaikaisia työsuhteita ja keikkatyötä ei oteta vastaan, sillä ne vähentävät etuuksia.

Maailman muuttuessa tulee koko ajan yleisemmäksi, että tehdään samaan aikaan montaa työtä tai pyöritetään samaan aikaan omaa yritystä ja ollaan sivutoimisesti palkkatyössä. Digitalisaation ja robottien yleistyessä osa ihmisistä toimii pääasiassa osa-aikaisissa ja lyhyemmissä työsuhteissa. Rinnalla ehkä ollaan aktiivisia järjestöissä tai hoidetaan omia lapsia tai vanhenevia vanhempia. Perustulo sopisi oikein hyvin opiskelijoille ja omaishoitajille.

Toinen syy kannatukseen on sosiaaliturvan yksinkertaistaminen. Monimutkaisuus helpottaa väärinkäytöksiä. Erityisesti toimeentulotuen, jota haettaessa ollaan todella heikoilla, myöntämisessä on jopa nöyryyttäviä piirteitä. Perustulo mahdollistaisi koulutettujen sosiaalityöntekijöiden panoksen antamisen ihmisten elämäntilanteen selvittämiseen kuittien laskemisen sijaan.

 

Lisää samasta aiheesta