Julkaistu Pohjalaisessa 11.8.2018
Perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta on maksettava perintöveroa. Suuruus määräytyy perintönä saatavan omaisuuden ja sukulaisuussuhteen perusteella. Perintöverotaulukot ovat kahdessa osassa: I-luokkaan kuuluvat mm. leski ja suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen. II-veroluokkaan kuuluvat kaukaisemmat sukulaiset ja suvun ulkopuoliset henkilöt.
Esimerkiksi perintöosan ollessa 40 000 – 60 000 euroa vero I-luokassa alarajan kohdalla on 1500 € ja ylimenevältä osin vero% on 10. II-luokassa samat ovat 3900 € ja 25 %.
Perintöveroa perustellaan usein periaatteellisesti. Sen väitetään lisäävän yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Uskotellaan, että Suomen talouselämä ja työllisyys rapautuvat, jos tumpelot perilliset jatkavat perheyrityksiä ja että nuoret laiskistuvat makoilemaan perintöjen varassa. Perintöveron tukemiseen liittyy paljon vasemmistoromantiikkaa ja ihan silkkaa kateutta: kyllähän miljonäärien tenavilta sopii ottaa!
Kansan syvät rivit ovat olleet perintöverotusta vastaan jo pitkään. Eräässä tutkimuksessa 75 % vastaajista kannatti perintöverosta luopumista. Perintöveroa on tituleerattu jopa vihatuimpana verona. Ruotsi ja Norja ovat luopuneet perintöverosta. EU-maista sen on poistanut lisäksi mm. Itävalta.
Mielestäni Suomen tulee tässäkin asiassa seurata yleistä pohjoismaista linjaa. Ensi vaalikaudella Suomen tulee poistaa perintövero. Asiasta on sovittava hallitusneuvotteluissa keväällä 2019. Perintöveroa oikeudenmukaisuudella perustelevat unohtavat käytännön elämän todellisuuden. Nykyinen järjestelmä puree erityisen kipeästi sellaisiin kuolinpesiin, joissa on asuntoja tai kiinteää omaisuutta. Erityisen pahasti osumaa tulee maaseudulle, jossa omistetaan maata.
Läheskään aina perilliset eivät pysty maksamaan veroa pesän omaisuudella, vaan vero maksetaan omista varoista tai otetaan lainana. Kiinteistöjen muuttaminen rahaksi veron maksua varten ei ole helppoa aina. Ei varsinkaan, jos kuolemantapaus on sattunut yllättäen ja kyseessä on esimerkiksi omakotitalo kylillä. Perintöverot nousevat yllättävän koviksi ihan keskiluokkaisen henkilön kuollessa: esim. jos vainaja omisti omakotitalon, kesämökin ja pienen metsäpalstan. Merkityksetöntä ei ole sekään, että veroa maksetaan omaisuudesta, jota on hartaasti ja moneen otteeseen verotettu vuosikymmenten varrella.
Kansantalouden kannalta perintöveron ongelma on se, että se on vastaisku ihmisten säästämiselle ja omaehtoiselle, pitkäjänteiselle vaurastumiselle. Suomessa pitäisi pikemminkin tukea piensijoittamista eli niin sanottua kansankapitalismia, ei rangaista siitä. Suomalaisille tulisi opettaa taloustaitoja ja kannustaa siirtämään varoja pankkitilien 0-koroilta vaikkapa kotimaisiin pörssiosakkeisiin. Pienomistaminen lisää talouden vakautta ja helpottaa velkaongelmia.
Perintöveron aiheuttamaa aukkoa valtion kassassa paikkaisin Ruotsin esimerkkien mukaan erityisellä perityn omaisuuden luovutusvoittoverolla tai säätämällä, että perintövero on maksettava, jos omaisuudesta luopuu vaikkapa 5 vuoden sisällä.