Onko kyber uhka vai mahdollisuus?

Julkaistu Pohjalaisessa 25.2.2017

Meidän jokaisen arkielämää hallitsevat yhä enemmän digitaaliset palvelut ja monimutkaiset informaatioverkostot. Nämä maailmanlaajuiset verkostot muodostuvat kansallisista julkishallinnon, yritysmaailman ja turvallisuusviranomaisten tiedonsiirtoverkoista, erilaisista palveluista sekä valvonta- ja ohjausjärjestelmistä.
 
Suomi on yksi kehittyneimmistä digitaalisista tietoyhteiskunnista. Meidän ihan arkisetkin toimintomme alkavat olla riippuvaisia erilaisista digitaalisista verkoista ja niiden mahdollistamista palveluista. Puhutaan kybertoimintaympäristön kehityksestä. Kyber-sanaa käytetään tarkoittamaan sähköisessä muodossa olevaa tiedon käsittelyä, tiedonsiirtoa ja tietojärjestelmiä.
 
Yhä useampi meistä kokee päivittäin paljon turhautumista tietoteknisten laitteiden ja järjestelmien toimimattomuudesta. Vakavampi uhka syntyy niin sanotuista kyberhyökkäyksistä, jotka voivat aiheuttaa pahoja ongelmia julkisiin palveluihin, liike-elämään ja hallintoon ja siten koko yhteiskunnan toimintaan. Pahimmillaan ne voivat jopa lamauttaa yhteiskunnallisen toiminnan.
 
Kansallisesti onkin tulevaisuudessa yhä keskeisempi merkitys niin kutsutulla itsenäisellä kyberkyvykkyydellä kokonaisturvallisuuden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta.
 
On yhä tärkeämpää huolehtia poliisin tehokkaista edellytyksistä ennalta ehkäistä, paljastaa ja selvittää kybertoimintaympäristöön kohdistuvia ja sitä hyödyntäviä rikoksia. Myös puolustusvoimille uutena puolustettavana alueen on kansallinen kybertila. Alueellisen koskemattomuuden tulisi jo lähitulevaisuudessa koskea myös kansallista kyberaluetta. Nykyinen aluevalvontalaki perustuu perinteisten alueiden valvontaan ja siksi täytyisi tätäkin miettiä uudelleen.
 
Kyberrikokset vaikuttavat jo vahvasti omana liiketoiminnan alueena. Kyberuhkien aiheuttajat kehittävät jatkuvasti uusia tapoja hyökätä yrityksiin ja organisaatioihin.
 
Vaikka uudet palvelut tuovat mukanaan myös uudenlaisia kyberuhkia, organisaatiot eivät voi kääntyä pois verkko-, mobiili- ja pilvipalveluiden tuomista hyödyistä. Nyt olisikin hyvin tärkeä ymmärtää, että kyberturvallisuus ei ole pelkästään uhkien ja riskien tiedostamista ja hallintaa.
 
Turvallisuudestaan tunnetulla, kansainvälistä luottamuspääomaa nauttivalla Suomella olisi hyvät mahdollisuudet profiloitua myös kybertoimintaympäristön osalta turvalliseksi ja luotettavaksi. Tämän päivän epävarmassa maailmassa turvallisuus ja kyberturvallisuus nousevat yhä enemmän kilpailukykytekijäksi suomalaisille yrityksille. Tämä myös lisää Suomen houkuttelevuutta investointikohteena.
 
Digitalisaatio on jo synnyttänyt uutta työtä sekä elämää helpottavia uusia innovaatioita. Tätä työtä on jatkettava. Samalla on huomioitava, että uusiin kyberuhkiin pystyttäisiin valmistautumaan monella tasolla, myös arkielämän tilanteissa.
 
Kyberturvallisuuden osaamisesta täytyisikin tulla meille uusi kansalaistaito, johon valmiudet saadaan jo alakoulusta.

 

Lisää samasta aiheesta