Länsimaiseen yhteiskuntamalliin kuuluu demokratian ja markkinatalouden ohella käsite oikeusvaltio. Professori Kaarlo Tuori määrittelee oikeusvaltion ytimekkäästi ”valtioksi, jonka toiminta on sidottu oikeuteen ja joka ei puutu mielivaltaisesti yksityisten henkilöiden vapauspiiriin.”
Oikeusvaltioon liitetään myös ihmis- ja perusoikeuksien edistäminen kaikilla tasoilla ja perustuslain vahva asema. Oikeusvaltioon kuuluu, että poliitikot eivät sekaannu poliisin, syyttäjien, tuomioistuinten tai muiden riippumattomien lainvalvojien työhön.
Oikeusvaltio on alamäessä pitkin maailmaa. EU:ssa on oltu hyvin huolissaan joidenkin jäsenvaltioiden kehityksestä, jossa hallitukset ovat pyrkineet puuttumaan oikeuslaitoksen riippumattomuuteen ja median vapauteen. Politiikan ääripäiden suosion kasvu ja kansalaisten jakautuminen rajusti arvojen pohjalta on tuonut paineita oikeusvaltiolle.
Suomi on vahva oikeusvaltio. Kansalaisjärjestö World Justice Projectin oikeusvaltioiden mittauksessa Suomi sijoittui arvioiduista 142 maasta sijalle 3. Viime vuosina Suomessa on tapahtunut myönteisiä muutoksia oikeusvaltion näkökulmasta. On uudistettu rikoslain seksuaalirikoksia säätelevä 20 luku. Uudistus vahvisti seksuaalista koskemattomuutta mm. määrittelemällä raiskauksen suostumuksen puutteella. Samoin erilaisiin vähemmistöihin suhtaudutaan nykyään takavuosia suvaitsevammin.
Suomen oikeusvaltion suurimpia ongelmia ovat oikeudenkäyntien pitkittyminen ja kalleus. On kohtuutonta kaikille, että käräjiä joutuu odottamaan jopa vuosikausia. Resurssipula ja ruuhkat ovat johtaneet siihen, että poliisi ei välttämättä edes tutki pieniä omaisuusrikoksia kuten varkauksia. Moni ei uskalla viedä perusteltuakaan riita-asiaansa tuomioistuimen ratkaistavaksi jättimäisen kuluriskin takia.
On hyvä, että hallitus suuntaa lisää rahoitusta poliisille, syyttäjille ja tuomioistuimille. Rohkaisen uudistuksiin oikeudenkäyntien pelisäännöissä ja uusien riidanratkaisutapojen luomiseen, jotta keskiluokkaiset ihmiset ja pienyrittäjät eivät oikeudenkäyntien kalleuden takia kärsisi niin paljon oikeudenmenetyksiä.
Itärajan sulkemiseksi valmisteltu poikkeuslaki haastaa oikeusvaltiomme. Laissa säädettäisiin väliaikainen poikkeaminen Suomen perustuslaista ja Suomea velvoittavista kansainvälisen oikeuden ja EU-oikeuden sopimuksista ja säädöksistä. Laki säädettäisiin perustuslain 73 §:n mukaisesti 5/6 enemmistöllä. Pidän lakia tarpeellisena, vaikka se onkin juridisesti ongelmallinen. Emme voi sallia Suomen painostamista turvapaikanhakijoita hyväksikäyttämällä.
On tilanteita, jolloin demokratian ja oikeusvaltion pitää puolustautua kovillakin keinoilla. Urho Kekkonen kirjoitti 1934 kirjan nimeltä ”Demokratian itsepuolustus”. Kekkosen mukaan demokratialla on oikeus ja velvollisuus turvautua pakkokeinoihin, jos esiintyy toimintaa, joka tähtää demokratian tuhoamiseen ja voimassa olevan valtiojärjestyksen kumoamiseen. Rajan poikkeuslakia voi hyvällä syyllä pitää juuri tällaisena demokratian itsepuolustuksena.
Oikeusvaltio on välttämätön pohja ihmisten hyvinvoinnille ja kukoistavalle taloudelle.
Antti Kurvinen
Kirjoittaja on Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja juristi
Teksti on aiemmin julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 29.4.2024
