Julkaistu Pohjalaisessa 7.10.2017
Maahanmuutto on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Parin vuoden takainen turvapaikanhakijoiden tulva muutti suomalaista ajattelua valitettavan radikaalisti.
Perinteisesti suurimmat syyt muuttaa Suomeen ovat olleet työ, perhe ja opiskelu. Tämä muuttoliikkeen mukanaan tuoma kansainvälinen osaaminen on luonut uusia työpaikkoja, yrittäjyyttä ja innovaatioita sekä edistänyt yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Tätä kehitystä Suomi tarvitsee myös tulevaisuudessa.
Vaasa on ollut Suomen etulinjassa kansainvälistymiskehityksessä. Vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisin jälkeen keskustelu maahanmuuttopolitiikasta on ryöpsähtänyt laajaksi. Keskustelua hallitsevat ääripäät: ”rajat kiinni” ja ”tervetuloa kaikki”.
En usko mamu-politiikassa niin kuin muissakaan asioissa äärisuuntiin. Tarvitaan keskilinjaa, joka nojaa lakiin ja järjestykseen. Pää kylmänä, mutta sydän lämpimänä.
Vaasa on hyvä malliesimerkki koko Suomelle siitä, miten kansainvälisissä verkostoissa toimitaan ja niitä osataan hyödyntää koko maan hyväksi. Teknologiaosaaminen ja kansainvälinen työvoima tekevät Vaasan alueesta koko Suomelle tärkeän.
Hallitus on antanut Vaasalle tehtävän johtaa kestävien energiaratkaisujen kehittämistä koko maassa. Vaasa on ottanut tämän haasteen vakavasti ja kunnianhimoisesti. Vaasassa halutaan kehittää ratkaisuja, jotka toimivat kaikkialla maailmassa.
Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti syksyllä 2016 Kansainvälisistä osaajista kasvua -agendan edistämään maahanmuutto-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan nivoutumista toisiinsa sekä kansainvälisten osaajien hyödyntämistä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukena.
Tätä agendaa haluttiin laajentaa viime keväänä hallituksen puoliväliriihessä valtioneuvoston yhteiseksi, poikkihallinnolliseksi Talent Boost -toimenpideohjelmaksi.
Kansainvälisellä osaajalla tarkoitetaan tässä maahanmuuttajaa tai suomalaista paluumuuttajaa, jolla on korkeaa osaamista, kansainvälistä kokemusta ja asiantuntemusta sekä verkostoja, jotka voivat tuoda lisäarvoa elinkeinoelämälle.
Olennaista ei ole se, mistä syystä henkilö on saapunut Suomeen tai mikä hänen asemansa on työmarkkinoilla, vaan se, mitä lisäarvoa henkilö voi tuoda yritykselle ja siten koko suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.
Elinkeinoelämämme tarvitsee kehittyäkseen kansainvälisiä osaajia. On tärkeää, että työperäistä maahanmuuttoa vahvistetaan, ja että saamme Suomeen lisää ulkomaisia opiskelijoita.
Itse olen myös sitä mieltä, että on parempi ottaa enemmän kiintiöpakolaisia ja vähentää turvapaikanhakijoiden määrää. Pakolaisten taustat tunnetaan, sillä ne on selvitetty esim. YK:n ylläpitämillä pakolaisleireillä. Turvapaikanhakijoiden taustoja on vaikea selvittää.
Oleellisinta on, että kaikki Suomeen muuttavat oppivat yhteiskuntamme pelisäännöt. Työ ja koulutus ovat parhaita lääkkeitä. Tarvitsemme nyt konkreettisia toimenpiteitä, joilla kansainvälinen osaaminen saadaan kanavoitua arvonlisäksi koko hyvinvointiyhteiskunnallemme.