Konsulttiyhtiö MDI julkaisi tammikuussa tutkimuksen Suomen kuntien rankingistä. Siinä oli yhdistetty erilaisia pito- ja vetovoimatekijöitä, taloudellisia tunnuslukuja ja syntyvyttä, kuolevuutta ja muuttoliikettä.
Pohjanmaan maakunta Vaasan ympärillä pärjäsi vertailussa hyvin. Seinäjoen ympärillä olevalle Etelä-Pohjanmaalle tutkimus oli karua luettavaa. Etenkin pienemmät kunnat ja seutukaupungit sijoittuivat luvattoman heikosti.
Hämmentävää oli myös tunnuslukujen erilaisuus. Liioitellen voi sanoa, että historiallisen Etelä-Pohjanmaan sisällä on elintason ja kehityksen ero: rannikko on Etelä- ja Länsi-Suomen kyydissä, mutta Etelä-Pohjanmaan maakunta itärajan lukemissa ilman Venäjän rajaa.
Etelä-Pohjanmaalla on vahvasta kotiseutuylpeydestä huolimatta uskallettava analysoida tilanne rehellisesti ja ryhdyttävä pohjalaisille tyypilliseen aktiiviseen tekemiseen heti.
Eteläpohjalaiset yritykset tarvitsevat kasvua ja kansainvälistymistä. Alihankintabisnes on tärkeää, mutta myös omia tuotteita pitää pyrkiä saamaan maailmalle. Koko maakunnan on ponnisteltava heikkojen TKI-lukujen eteen: valtion, EU- ja kuntien rahaa on saatava pk-yritysten kentän tueksi innovaatioita kehittämään.
Seinäjoen vetovoima Suomen mittakaavassa on koko maakunnan asia ja siinä ei syyttely puolin ja toisin auta, vaan yhteiset projektit, joista voittavat niin maakunta kuin keskuskaupunki.
Vaasan seutukaan ei voi jäädä itsetyytyväisyyden tilaan. Kaupungin korkeakouluista valmistuvien sitouttamiseen alueelle on vielä paljon tekemistä. Lisäksi kehittyvän elinkeinoelämän työvoimapula edellyttää alueen positiivisesta maineesta huolehtimista.
Tarvitsemme myös väestöpolitiikkaa. Perheellistymisen helpottamista ja opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa. Nuorten ihmisten houkuttelussa korkeakoulut ovat isossa roolissa.
Sanon myös suoraan: meillä on mainehaittoja. Emme pysty täyttämään työvoimatarpeitamme ja saamaan sekä pitämään nuorta väestöämme, mikäli Etelä-Pohjanmaata vierastetaan, koska mielikuva on suvaitsemattomuus taikka maahanmuuttajien huono kohtelu. Rannikko-Pohjanmaa kärsii mielikuvasta, että suomenkielinen on 2-luokan kansalainen.
Yritteliäinä ja aloitekykyisinä tiedämme paljon olevan omissa käsissä. Meille kuuluu kuitenkin myös reilu osa valtion ja EU:n infrainvestoinneista sekä kehittämisrahoista. Etelä-Pohjanmaa ja Seinäjoki ovat viime vaalikauden lisäysten jälkeenkin epäreilussa asemassa korkeakoulujen aloituspaikoissa. Tätä vääryyttä on korjattava.
Etelä-Pohjanmaalla on pelkoa, että Keskustan ollessa oppositiossa RKP vie kaikki myönteiset panostukset rannikolle. Tässä luotan rkp:läisiin kollegoihin, että he ovat kauaskatseisia ja näkevät kokonaisuuksia. Seinäjoen ja ”laajan lakeuden” näivettäminen heikentää myös Vaasan tulevaisuutta. Olemme riippuvuudessa toisiimme.
On pystyttävä viemään eteenpäin koko aluetta hyödyttäviä strategisia hankkeita. Kielipolitiikka tai hallitus-oppositio asetelma eivät saa olla esteenä. Itse olen tähän henkilökohtaisesti valmis.
Antti Kurvinen
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kesk.)
Kauhava
