Julkaistu Järviseudun Sanomissa 28.4.2016
Hallitus lupasi kehysriihessä viime viikolla helpotusta suomalaiseen ruoantuotantoon ja maanviljelijöiden tilanteeseen. MTK:n vaatimiin 100 miljoonan euron kriisitoimiin on nyt luvattu noin 27 miljoonaa euroa. Tämä on yksi konkreettinen osoitus siitä, että hallitus tekee kaikkensa, jotta maatalouden ahdinko saadaan ratkaistua.
Keskustassa tiedostetaan hyvin, että viljelijät tarvitsevat nyt heti tehoavia lääkkeitä, mutta myös pidemmällä aikavälillä auttavia toimenpiteitä.
Suoraan tiloille maksettavan kriisituen lisäksi tuottajajärjestö on esittänyt muun muassa maatalousrakennusten kiinteistöveron alennusta, polttoaineiden veronpalautuksen korottamista ja lisäpanostuksia lomitukseen ja jaksamiseen.
On myös ehdotettu, että ensimmäiseen hätään perustettaisiin valtion takaama hätälainajärjestelmä, josta vaikeuksissa olevat tilat saisivat hakea lainarahaa ilman vakuuksia.
Maataloustukien maksatuksessa on ollut valitettavasti toistuvia ongelmia, mikä on viljelijöiden silmissä syönyt Maaseutuviraston luotettavuutta ja uskottavuutta. Viljelijöiden traktorimarssilla maaliskuussa ministeri Kimmo Tiilikainen lupasi siirtää sivuun Mavin ylijohtajan tukimaksatuksiin liittyvistä tehtävistä, ja että ministeriö ottaa vahvemman roolin Mavin ohjauksesta.
Traktorimarssin yhteydessä ministeri Tiilikainen lupasi myös, että ensi syksynä viljelijöille tuet maksetaan ajallaan. Tukihaku toteutetaan ajallaan ja rästissä olevat maksut maksetaan kesäkuun loppuun mennessä. Eri tukimuodoista on pystytty maksamaan aikataulussa 90 %.
Keskustassa tiedostetaan erittäin hyvin, että tässä viljelijöiden talousahdingossa kaikkien tukien ajallaan maksaminen on erityisen tärkeää. EU-komission suuntaan on käyty neuvotteluja, että syksyllä pystyttäisiin maksamaan korotettuja tukia.
Maviin haetaan parhaillaan hankejohtajaa vastaamaan ICT–kokonaisuudesta ja tavoitteena on täyttää paikka mahdollisimman pian. Maviin on palkattu myös tekninen hankepäällikkö, joka käy nyt läpi tukisovellusprojektin sisäisen organisoinnin ja työtavat.
Tietojeni mukaan tällä viikolla tullaan maksamaan kansallisia kotieläintukia 104,2 miljoona euroa.
Nyt olisi viimeistään aika myös herätä julkiskeittiösektorilla elintarvikeostoissa. Hankintayksiköiden täytyisikin nyt ehdottomasti hyödyntää EU:n uudistamaa hankintadirektiiviä, mikä mahdollistaa julkisten hankintojen toteuttamisen siten, että myös pienet toimijat pääsevät tarjoamaan tuotteitaan ja palveluitaan kilpailutuksissa.
Uudistuksen myötä hankintatoimien on mahdollista jakaa hankintoja osiin sekä painottaa laatukriteereitä siten, että se mahdollistaa kotimaisen ruuan sekä pienten ja keskisuurten yritysten osuuden merkittävän lisäämisen julkisissa hankinnoissa, kynnysarvoista riippumatta.
On hyvin merkittävä muistaa, että julkisilla hankinnoilla voimme todella vaikuttaa siihen, että nykyiset tuottajat jatkavat toimintaansa ja alalle syntyy myös uutta yritystoimintaa. Nyt tehty hankintadirektiivin uudistus voi siten olla oivallinen lisäpotku niin pienemmille kuin suuremmilkekin ja kokonaan uusille elintarvikeyrityksille.
Hankintoja suunnitellessa on tärkeää muistaa, että laadulliset tekijät ovat välttämättömiä, jotta saamme julkisten ruokapalveluiden tarjontaan ja ruokailijoiden lautasille kotimaista ja mielellään paikallisesti tuotettua ruokaa. Mikäli haluamme jatkossakin nauttia korkealaatuisesta kotimaisesta ruoasta, nyt on tehtävä valintoja sen säilymisen eteen.