Maakuntauudistuksen askelmerkkejä

Julkaistu Komiat-lehdessä 3.2.2016

Selvityshenkilö Lauri Tarasti julkisti esityksen siitä, miten työnjako valtion, maakuntien ja kuntien kesken tulisi toteuttaa. Maakuntauudistus on kenties suurin Suomen hallinnon uudistus. Se edellyttää suuria lainsäädännön muutoksia ja henkilöstö- ja rahoitusjärjestelyjä.

Päätöksentekijöinä maakunnissa tulisi olemaan vain valtuusto, hallitus ja maakuntavirasto. Virastossa tehtäisiin oikeusharkintaa edellyttävät virkamiespäätökset. Maakunnat poikkeavat suuresti. Tärkeää on, että kuntien ja maakuntien välillä tehtävät voivat joustaa.

Maakuntien ykköstehtävä on kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen asukkailleen. Tarastin esityksen mukaan maakunnille siirtyvä palo- ja pelastustoimi järjestettäisiin 12 piirissä. Esityksessä maakunnille siirtyisivät lähes kaikki ELY-keskusten tehtävät, maaseutuhallinto ja tuottajien lomitustoimi. TE-toimistot ja työllisyyspolitiikka siirtyisivät myös.

Kauhavan kannalta oleellista on, että jatkossa kuntien tehtäväksi näyttävät jäävän sivistyspalvelut: koulutus ja vapaa-aika. Kannaltamme on tarkasti mietittävä, kannattaako maaseutuhallinnon ja rakennusvalvonnan tehtäviä siirtää maakunnalle. Kaavoitukseen liittyvillä rakennusvalvonta- ja ympäristötehtävillä on iso merkitys elinvoimapolitiikassa.

Kauhavan on hyvä pitää mielessä mahdollisuus ottaa työllisyyspolitiikka sopimuksella hoitoon. Tämä voisi olla perusteltua huomioiden teollisuutemme ja maahanmuuton.

Maakunnista tulee erittäin vahva toimija. Kuitenkin pidän tärkeänä, että kunnille jää mielekkäitä tehtäviä. Maakuntien valtaa on rajoitettava siten, etteivät ne voi viedä kuntien tehtäviä ja yleistä toimivaltaa vastoin kuntien omaa tahtoa.

Maakuntauudistuksella Suomeen rakentuu selkeä eurooppalainen kolmiportainen demokraattinen hallinto, mikä on historiallinen läpimurto.

Lisää samasta aiheesta