Julkaistu Pohjalaisessa 23.4.2016
Lentoliikenteen merkitys maailmantaloudessa ei ole vähentynyt. Maakuntien Suomelle toimivat lentoyhteydet ovat aivan keskeisessä asemassa.
Junaliikenne on nopeutunut ja bussialalle on syntynyt innovatiivista yrittäjyyttä, mutta kansainvälisessä liikematkustuksessa lentäminen on edelleen lyömätön. Kun minuutit ja tunnit ovat kalliita, halutaan kohteeseen päästä mahdollisimman suoraan ja jouhevasti.
Mikäli lentoyhteyksiä ei ole, se voi vaikuttaa ratkaisevasti investointipäätöksiin.
Koko vaalipiirille on erittäin tärkeää ylläpitää ja vahvistaa Vaasan lentoaseman toimintaa reittikenttänä.
Yhteydet Helsinkiin ja Tukholmaan ovat tärkeitä kaikille kolmelle pohjalaismaakunnalle ja avaavat akkunan koko maailmaan jatkoyhteyksien kautta.
Olisi myönteistä, jos Vaasasta pääsisi taas tauon jälkeen myös Kööpenhaminaan ja jollekin kolmannelle kansainväliselle kentälle esimerkiksi Saksaan.
Kruunupyyn lentoasemalla on oma merkityksensä vaalipiirimme kehitykselle, sillä se tukee Kokkola-Pietarsaari alueen vientiteollisuutta.
Rajavartiolaitoksen palvelujen tulisi olla helposti saatavissa edelleen esimerkiksi yksityiskoneilla saapuvien bisnesvieraiden tarpeisiin.
Rengonharjun lentoaseman kanssa Seinäjoen kaupunki naapureineen kävi raivokkaan taistelun reittilentojen pelastamiseksi. Aika ja juna kuitenkin ajoivat tämän yhteyden ohi ja Seinäjoen lentoasema kävi viime vuonna kuilun partaalla.
Itsekin liikenneministeriön kanssa neuvotteluissa mukana olleena tiedän, että nyt asemalla on taas valoisampi tulevaisuus uudella pohjalla.
Asema on siirtymässä paikallisten yrittäjien yhtiön hallintaan ja sille suunnitellaan Suomen oloissa uutta konseptia. Seinäjoen lentokentästä suunnitellaan ”kevytlentokenttää”.
Mallissa yksi lennonjohtaja voi operoida yhdestä toimipisteestä useita lentoasemia. Etälennonjohdossa on tulevaisuutta.
Seinäjoen ja Vaasan lentokentät eivät kilpaile keskenään. Vaasalla on suvereeni asema reiteissä ja Seinäjoen tulevaisuus on yksityis- ja tilauslennoissa.
Lentosotakoulun lakkauttamisen jälkeen Kauhavan lentokenttä on ollut tyhjiössä. Myös Kauhavalla on ilmailussa edelleen suuria mahdollisuuksia.
Pohjalainen ja Ilkka uutisoivat 21.4., että Kauhava kiinnostaa korealaista sotilasilmailua. Hanke on jatkoa aiemmille suunnitelmille kansainvälisestä koulutuskeskuksesta.
Olen itsekin ollut mukana keskusteluissa Korea-yhteistyön mahdollisuuksista mm. pääministerin esikunnan kanssa.
Muitakin visioita on: Kauhavan kentän pituus ja kantavuus sekä sijainti mahdollistaisivat jopa kansainvälisen rahtikentän.
Kotimainen mahdollisuus olisi siirtää Porista Ilmailuopisto Kauhavalle. Samassa yhteydessä tulisi yhdistää suomalainen siviili- ja sotilasilmailun alkeiskoulutus.
Lentoasemiemme taloudellisen potentiaalin hyödyntämistä ei haittaisi se, että Suomessa lentokenttätoimintaan tulisi entistä enemmän yksityisiä toimijoita Finavian lisäksi.
Finavia keskittyy tällä hetkellä palvelemaan pääosin Finnairia maakunnallisten tarpeiden sijaan.