Julkaistu Aviisissa 2.12.2015
Tilastokeskus julkisti vastikään ennusteen väkiluvun kehityksestä vuoteen 2040. Kauhavaa se ei mairitellut. Mikäli syntyvyys, kuolevuus ja muuttoliike etenevät nykyistä tahtia, on meitä 25 vuoden päästä 14699. Se on yli 2000 henkeä vähemmän kuin tänään.
Parina viime vuosina Kauhavalla on noussut surullinen ilmiö, jota voisi nimittää kyläkateudeksi. Eri osien asukkaat ovat ryhtyneet kilvan kyräilemään toisilleen. Entistä laajemmin kuvitellaan, että Kortesjärven menestys on pois Alahärmältä tai uusi firma Kauhavalla on Ylihärmän tappio. Syyllistyneitä on jopa yrittäjissä ja kaupungin palkollisissa.
Tämän päivän ja huomisen haasteisiin taloudessa ja väestörakenteen muutoksessa ei kolloudella ja uholla vastata. He, jotka kuvittelevat, että siirtelemällä ihmisiä ja yrityksiä Kauhavan sisällä voimme vaikuttaa oman pitäjän menestykseen, voisivat nousta poterosta ja katsoa, mihin maailma on menossa. Kilpailemme Seinäjoen ja Vaasan kanssa sijoittumisesta maakunnassa. Suomen sisällä maakunnat taistelevat keskittymistä Etelä-Suomeen vastaan. Suomi kamppailee maailman nousevien talouksien kanssa.
Kauhavalaisten pitää halki kaupungin keskittyä saamaan uusia asukkaita ja rahaa muualta alueellemme. Emme elä lasikuvussa. Uusi kauppa, teollisuushalli tai rautatiepysäkki toisella puolella antaa virtaa meille kaikille.
Omassa työssäni valtuuston varapuheenjohtajana ja kansanedustajana kehitän tasapuolisesti koko Kauhavaa. Sama mahdollisuuksien tasa-arvo koskee koko Suomea. En hyväksy enkä tule koskaan hyväksymään ajatusta, jossa joku kolkka nostetaan asemaan, jossa kaikki yhteinen hyvä kuuluu sille ja muut saavat vain murut.
Vain avoin, rohkea ja myönteisesti ylpeä yhteistyön Kauhava selviää käynnissä olevista muutoksista.