Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa 24.4.2021
\”Hyvät puoluevaltuuston jäsenet,
Poikkeusvuosi.
Sitä viime vuosi oli myös meille Keskustan kansanedustajille. Viheliästä koronaa. Viheliäisine kylkiäisineen.
On kova koulu päättäjälle, kun hätä ja huolet tulevat iholle. Kun on tosi kyseessä.
Kun langan päässä on ihminen, jolta on työpaikka menossa alta. Firma kaatumassa. Mieli särkymässä.
Näitä ihmisten asioita me olemme hoitaneet.
Olemmeko kaikessa onnistuneet? Emme varmastikaan. Parhaamme olemme kuitenkin koittaneet tehdä.
Joskus pienikin apu on ollut iso apu. Olemme selvittäneet, saako äiti hakea nuoren muuttokuorman Uudenmaan sulun aikana. Pohtineet terveysturvallisia ohjeita kesätapahtumalle. Auttaneet hakemaan kustannustukea. Ohjanneet ihmisen hakemaan itselleen apua.
Hyvät keskustalaiset,
Välillä korvat ovat olleet palautteesta punaisina. Ihmisten pinna on palanut. Sekin kuuluu näihin hommiin.
Risuja tulee. Joskus ruusujakin. Itse ottaisin kummatkin mieluiten kasvokkain.
Nyt ihmisten tapaaminen ei ole ollut mahdollista. Siksi olen eduskuntaryhmän puheenjohtajana pitänyt tärkeänä, että haetaan korona-ajan tavat keskustella.
Koska keskustella pitää. Ja kuunnella pitää. Kansan ja sen edustajien todellisuudet eivät saa irtaantua.
Tutuiksi ovat tulleet erilaiset härpäkkeet ja vempaimet. Skypet ja Teamssit. Facebook-livet.
Vähän ylpeäkin olen siitä, että olemme tuoneet tupaillat nettiin, someen – ja jopa radioon. Erityisen iloinen olen siitä, että niin monet ihmiset ovat halunneet osallistua niihin.
Varsinkin tällaisina aikoina Suomi tarvitsee enemmän yhteisiä tupailtoja, vähemmän kuplasta toiseen huutelua.
Yhdessä tässä suossa ollaan. Yhdessä tästä noustaan.
Seuraavan kerran olemme liikkeellä etäyhteyksin tupailloissa tulevana vappuna.
Vappu on tänäkin vuonna Keskustan vihreä. Se vihreä on toivon ja kasvun väri.
Hyvät kuulijat,
Korona on ollut kova koulu. Samalla se on ollut paljastava koulu. Silmät ovat auenneet.
Virallinen Suomi on – eduskuntaa myöten – ollut luvattoman huonosti varautunut tällaiseen kulkutautiin.
Samoin sähläämistä on ollut liikaa – ja liian monessa asiassa. Vasen käsi ei ole tiennyt, mitä oikea tekee.
Joutuu kysymään, onko iskukyky kunnossa vieläkään?
Pitäisi olla. Korona kun ei jää viimeiseksi mustaksi joutseneksi.
Pidän välttämättömänä, että koronanhoito käydään osa-alue osa-alueelta perusteellisesti läpi, kun tautitilanne pysyväisemmin helpottaa.
Sen pohjalta pitää tehdä johtopäätökset Suomen iskukyvyn parantamiseksi. Ja laittaa ne toimeksi.
Ainakin johtamista pitää uudistaa. Ministeriöiden välisiä raja-aitoja pitää kaataa. Lainvalmistelun laatua pitää parantaa ja lainsäädäntöä joustavoittaa.
Tästä kaikesta pitää rakentaa parlamentaarinen yhteisymmärrys.
Hyvät puoluevaltuutetut,
Korona näyttää nyt olevan hellittämässä. Rokotukset etenevät. Valo kajastaa.
Suomi on kuitenkin koronan jäljiltä todella vakavassa paikassa.
Työttömyys jyllää. Velkaa on korvia myöten. Osattomuus kytee.
Lisäksi vanhat ongelmat – ennen muuta taloudessa – ovat ratkaisematta.
Perustellusti voi sanoa, että lähiajoissa on kyse Suomen selviytymisestä.
Tämä oli eduskuntaryhmän lähtökohta hallituksen puoliväli- ja kehysriiheen.
Että pitää saada aikaan käänne. Päätöksiä, joilla Suomi nousee. Selviytyy.
Niin, että kodeissa ja työpaikoilla voidaan luottaa tulevaisuuteen.
Neuvottelut ovat vielä kesken. Eduskuntaryhmän lähtökohta on sama kuin aikaisemmin. Pitää tehdä päätöksiä, joilla Suomi nousee.
Päätöksiä, joilla saamme ihmisille töitä ja Suomen kasvuun kiinni.
Velan ensin hallintaan, sitten alas. Ja pidämme kaikki mukana. Perheen pienimmistä elämän ehtoopuolella jo oleviin.
Toivon todella, että kaikissa hallituspuolueissa kypsyy ymmärrys Suomen tilanteen vakavuudesta.
Tosiasiat pitää tunnustaa. Pitää ymmärtää, että päätösten lykkäämiseen, saati päättämättömyyteen ei ole varaa. Kyse on Suomen selviytymisestä.
Välillä tuntuu, että joiltakin on unohtunut kestävä viisaus: vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä.
Tämän enempää ei nyt ole tarpeen sanoa. Pitää antaa työ- ja neuvottelurauha.
Hyvät keskustalaiset,
Yksi on tulevaisuuden osalta varmaa: keskittämispolitiikka on tullut tiensä päähän. Viimeistään korona on osoittanut sen kestämättömyyden.
Ihmiset ovat jo omilla päätöksillään valinneet hajauttamisen. Väljempi Suomi tekeytyy.
Tämä pitää nyt ottaa entistä voimallisemmin kaiken politiikan lähtökohdaksi.
Tällä vaalikaudella suuntaa on jo muutettu. Etenkin koulutuspolitiikassa on tehty täyskäännös.
Siinä missä kokoomuslaiset opetusministerit ovat kaikin tavoin keskittäneet koulutusta, keskustalaiset tiede- ja kulttuuriministerit ovat lisänneet tuhansittain nuorten opiskelupaikkoja maakuntiin.
Kun kysytään, mihin Keskustaa eniten tarvitaan, vastaus on: tähän. Rakentamaan tasapainoisemmin kehittyvää Suomea.
Suomea, jossa elämisen edellytyksiä on tasa-arvoisesti kautta maan. Työpaikkoja, lähi- ja peruspalveluja, koulutusmahdollisuuksia, tie- ja tietoliikenneyhteyksiä.
Suomea, jossa yhä useammalla on mahdollisuus monipaikkaiseen arkeen. Vapaus valita, minne kaikkialle kotinsa ja elämänsä rakentaa. Vapaus valita, missä opiskelee ja tekee töitä.
Hajautetumpi yhteiskunta on myös ratkaisu isoimpien kaupunkien erityisongelmiin, etenkin asumisen kalleuteen.
On myös niin, että Suomi nousee vain koko pituudellaan. Maakuntien voimavarat pitää ottaa käyttöön.
Sieltä se kasvu kumpuaa.
Kesäkuun kuntavaaleissa keskittämispolitiikalle pystytään laittamaan lopullisesti piste. Se tapahtuu lähtemällä Keskustan ehdokkaaksi. Ja ennen kaikkea: äänestämällä Keskustan ehdokasta.
Keväistä puoluevaltuustoa kaikille!\”