Kannanotto 15.11.2025
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen Rovaniemellä 15.11. Keskustan yleisötapahtumassa ja Keskustan Lapin piirin syyskokouksessa
Keskittämispolitiikalle vaihtoehto Japanin mallin kotiseutulahjoituksella
Kokoomuksen ja Perussuomalaisten hallitusyhteistyötä ja -politiikkaa on ohjannut yksi asia ylitse muiden: kaikkialle läpitunkeva keskittäminen.
Rujoimmillaan tämä näkyy sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä itäisen Suomen kohtelussa.
Terveysasemia, sairaaloita ja muita lähipalveluja keskitetään ankarasti. Itäinen Suomi Lapista Kymenlaaksoon on jätetty oman onnensa varaan, vaikka elämisen edellytykset itärajan maakunnissa ovat Venäjän sotatoimien seurauksena perustavanlaatuisesti muuttuneet.
Keskittäminen on ohjannut ja ohjaa myös koulutusmahdollisuuksia ja liikenneyhteyksiä. Voimavarat menevät pääosin isoimpiin keskuksiin ruuhka-Suomeen.
Kokoomus ja Perussuomalaiset vastaavat politiikastaan äänestäjille tulevissa eduskuntavaaleissa. Edes – ja etenkään – lappilainen sosiaali- ja terveysministeri Juuso ei pääse näitä asioita silloin pakoon.
Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeämpi kysymys kuitenkin on, mitä vaalien jälkeen tapahtuu.
Jos maahan tulee SDP:n ja Kokoomuksen sinipunahallitus, uskon, että tällä vaalikaudella toteutettu keskittäminen oli vasta alkusoittoa. Pienet kunnat ja iso osa hyvinvointialueista laitetaan nippuun. Liikenne- ja muut rahat valuvat voimalla Helsingin, Tampereen ja Turun kolmioon.
Lyhyellä matematiikallakin ymmärtää, mitä tästä seuraisi. Suomi jakaantuisi kahtia.
Keskustalle tämä ei käy. Meille koko maan elinvoimaisuudessa on pohjimmiltaan kyse ihmisten välisestä tasa-arvosta.
Kyse on myös maamme taloudellisesta selviytymisestä. Talouden kasvu ja työpaikat tulevat koko maan mitalta, jos tulevat. Iso osa maamme vientiyrityksistä sekä työllistävistä pienistä ja keskisuurista yrityksistä sijaitsee maakunnissa. Näissä oloissa koko maan elinvoimaisuus on osaltaan tae myös Suomen turvallisuudelle.
Selvää kuitenkin on, että myös aluepolitiikkaa pitää uudistaa. Maailma on muuttunut ja tarvitsemme kokonaan uusia ratkaisuja maakuntien ja etenkin harvaan asuttujen alueiden elinvoiman ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi.
Yksi ratkaisu voisi olla suomalainen sovellus Japanissa jo noin viisitoista vuotta käytössä olleesta kotiseutulahjoituksesta.
Japanissa veronmaksajat voivat halutessaan lahjoittaa valitsemalleen kunnalle tai alueelle. Vastineeksi tuesta lahjoittajat saavat verovähennyksen ja joissain tapauksissa paikallisen vastalahjan.
Kotiseutulahjoitus on tarjonnut kanavan paikallisen taloudellisen toimeliaisuuden kehittämiselle sekä alustatalouden kehittymiselle. Sen kautta on myös kanavoitu tuntuvasti taloudellisia voimavaroja etenkin harvaan asuttujen alueiden hyväksi.
Mallilla on täydennetty ja täydennetään usein valtion rahoituksen puutteita. Paikallisia yrityksiä on tuettu esimerkiksi laajennushankkeissa ja koneinvestoinneissa.
Aiemmin syksyllä julkaistiin karmeita ennusteita Suomen sisäisestä kehityksestä. Ne toteutuvat, jos niiden annetaan toteutua ja halutaan toteutuvan. Mikään luonnonlaki Suomen alueellinen keskittyminen ei kuitenkaan ole. Politiikalla on väliä ja puolueilla on eroja.
