Julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 7.1.2021
Ihmisen terveys ja hyvinvointi on varmasti jokaisen oman elämän tärkein asia. Se on myös yhteiskunnan palveluiden ja tehtävien syvintä ydintä.
Alkanut uusi vuosi on laittanut monet taas miettimään omia elintapoja. Vaikka jonot kuntosaleilla tammikuussa ovat kliseinen vitsi, on mahdollista uutena vuotena saada aikaan myös pysyviä muutoksia. Liikunnan ja ruokavalion lisäksi viime vuosina on vihdoin kiinnitetty huomiota myös riittävään uneen ja lepoon.
Voimme kaikki tehdä yhteisen uudenvuoden lupauksen, että satsaamme porukalla tähän kolminaisuuteen: liikuntaan, lepoon ja sopivaan ruokaan. Sillä on merkitystä niin omassa elämässämme kuin yhteiskunnallisesti.
Erittäin huolestuttavaa onkin nähdä tuoreita tutkimustuloksia, jotka kertovat, miten suomalaisten yleiskunto on rapistunut.
Esimerkkejä ovat varusmiesten kunnon laskeminen ja koululaisten fyysisen kunnon Move!-mittausten huonot tulokset. Huono fyysinen kunto nuorena ja lapsena ennakoi sairastamista työikäisenä ja jopa eliniän odotteen tippumista vanhana. Sanomattakin on selvää, mitä se tarkoittaa sote-kuluille.
Toinen suuresti huolestuttava seikka on nuorten mielenterveysongelmien kasvu. Tämä kertoo oman aikamme yleisestä ilmapiiristä, jossa nuori kokee ahdistavaa riittämättömyyttä.
Aluevaalien keskustelussa korostuvatkin nyt erikoissairaanhoito ja leikkaustoiminta, terveyskeskusten sijainti sekä lähipalvelut. Nämä ovat tavattoman tärkeitä aiheita niin Keskustalle kuin itsellenikin.
Mutta kaipaan keskusteluun korjaavan näkökulman lisäksi myös ennaltaehkäisevää toimintaa. Meidän pitää miettiä tulevaisuudessa vielä paljon enemmän, miten voimme vaikuttaa asioihin etukäteen.
Emme tarvitse yhä kasvavia jonoja palveluiden äärelle, tarvitsemme korjausliikettä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.
Omassa ministerisalkussani löytyy joitakin reseptejä. Kulttuuriin ja liikuntaan panostettu julkinen euro tuo kaksinkertaisesti takaisin.
Ennen muuta: liike on lääke. Panostamisessa kaikenikäisten liikkumiseen on miljardien säästöpotentiaali. Tämä asia on tutkittu moneen kertaan ja se voi tuottaa säästöä niin fyysisten kuin henkisten sairauksien hoitamisessa.
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa säännöllinen liikunta. Tätä taustaa vasten teen esitän, että jatkossa hyvinvointialueiden miljardien rahoituksesta pieni osa varattaisiin liikuntaan.
Tämä uusi ajattelu edellyttää tarvittaessa soten rahoituslainsäädännön tarkistamista. Samoin aluepäättäjiltä se vaatii kauaskatseisuutta ja kykyä ylittää erilaiset sektorirajat.
Myös fyysiseen ja henkiseen terveyteen vaikuttaa tutkitusti kulttuurin harrastaminen. Laulaminen, eläytyminen nuorisoseuran lavalla tai ajatuksia herättävän elokuvan tai taidenäyttelyn katsominen piristää mieltä, mutta lisää myös ruumiin terveyttä.
Erilaiset kulttuuririennot pitää olla kaikkialla asuvien ja kaikenikäisten tavoitettavissa ja kannustan kaikkia pohjalaisia tänä vuonna menemään rohkeasti ensimmäistä kertaa vaikkapa konserttiin.
Aluevaaleissa äänestetään ennen muuta siten myös siitä, miten terveyttä ja hyvinvointia edistetään. Mihin suuntaan suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaisten hyvinvointia halutaan ohjata. Nyt on vaikuttamisen paikka.
Antti Kurvinen
Tiede- ja kulttuuriministeri, kansanedustaja
Kauhava