Korkeakoulutus alueiden supervoima

Julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 13.11.2021

Helsingin Sanomat loi torstain 11.11.2021 pääkirjoituksessaan uuden käsitteen: ”kauhavalainen tiedepolitiikka”. En ole tästä ollenkaan pahoillani, vaikka se tuntuu pääkaupunkiseudulla nyt ihmisiä hämmentävänkin.

Oma tavoitteeni tiedeministerinä on laajentaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta. Tämä on näköjään ihan uutta ajattelua monille tahoille. Korkeakoulupolitiikassa on viimeiset 10–15 vuotta keskitetty rajusti. Korkeakouluja ja yliopistoja on kehotettu yhdistymään ja muodostamaan yhä isompia yksiköitä.

Suomen kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä, että meillä on korkeakoulutusta saatavilla tasaisesti koko maassa. Iso osa meidän vientiyrityksistämme sijaitsee maakunnissa. Nämä ja monet muut tahot tarvitsevat tiivistä yhteyttä korkeakouluihin. Tarvitsemme alueille tutkimusta ja tarvitsemme osaajia.

Yliopistokeskukset ovat ketteriä toimijoita, mutta eivät itsenäisiä. Tämä voi hankaloittaa käytännön toimintaa esimerkiksi kansainvälisessä yhteistyössä.

Tämän vuoksi korkeakoulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi on vahvistettava ja selkeytettävä yliopistokeskusten roolia. Parhaillaan harkitsen selvitystä lainmuutoksiin, jotka selkeyttäisivät yliopistokeskusten asemaa ja tekisivät niistä niin sanottuja miniyliopistoja.

Olen osoittanut tänä vuonna kolme miljoonaa euroa yliopistokeskusten vahvistamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön strategiarahaa on tänä vuonna myönnetty Seinäjoen yliopistokeskukselle puoli miljoonaa ja Seinäjoen ammattikorkeakoululle 180 000 euroa.

Pohjalaismaakunnissa korkeakoulutoimijat ovat olleet oivallisia esimerkkejä ketteryydestään toimia yritysten kanssa yhteistyössä.

Yrityselämä ja korkeakoulumaailma kohtaavat päivittäin ruohonjuuritasolla. Hyvät käytänteet saadaan mallinnettua ja kehitettyä yhä toimivimmaksi ratkaisuiksi.

Etelä-Pohjanmaalla on esimerkiksi vahva elintarvikeosaajien ketju, jotka toimivat joustavassa yhteistyössä niin Seinäjoen yliopistokeskuksen kuin ammattikorkeakoulun kanssa.

Vaasan yliopiston osaamisessa puolestaan korostuu vahvasti Vaasan seudun aluekehittämisen kärkenä oleva energiaklusteri. Tutkimushankkeisiin on saatu erittäin hyvin yrityselämää mukaan, kun yhteiset intressit kohtaavat. Vaasan yliopisto on tehnyt tällä sektorilla loistavaa työtä.

Pienikin yksikkö voi olla hyvä ja profiloitunut. Suuri ja mahtava ei ole itsessään laadun tae.

Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulut ovat lisäksi ehdoton edellytys saada alueelle ja sen yrityksiin osaajia yhä kasvavassa työvoimapulassa. Tuoreimpana lisäyksenä onkin Seinäjoen uusi tieto- ja viestintätekniikan insinöörien koulutusohjelma, millä haetaan ratkaisua alueen it-alan osaajapulaan.

Yliopistokeskusten roolin vahvistamisen lisäksi oma tavoitteeni on nyt myös lisätä aloituspaikkoja ja koulutusvastuuta alueellisesti merkittävien tutkintojen suorittamisessa.

Suomen tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään puolet 25–34-vuotiaiden ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tämä ei onnistu tekemättä suunnanmuutosta parempaan saavutettavuuteen.

Antti Kurvinen
Tiede- ja kulttuuri- ministeri (kesk.) Kauhavalta

Lisää samasta aiheesta