Antti Kurvinen

Korkeakoulut vauhdittavat kansainvälisyyttä

Jaa tämä ystävällesi

Julkaistu Pohjalaisessa 7.11.2015

Suomalaisen koulutuspolitiikan peruspilari on ollut koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo. Koulutuksen ja erityisesti korkeakoulutuksen kenttä on muuttunut Suomessa useaan otteeseen.

Tärkeimpiä muutoksia viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ovat olleet ammattikorkeakoulujen perustaminen ja useampien sisäänpääsyreittien avaaminen korkeakoulutukseen, mm. toisen asteen ammatillisen tutkinnon hankkineiden korkeakoulukelpoisuus.

Ensisijaista kuitenkin on ollut säilyttää koulutuksen taso ja toisaalta tasa-arvoinen mahdollisuus hakeutua valitsemalleen opintopolulle. Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvossa sijoitummekin Euroopan ja jopa maailman kärkeen. Ammattikorkeakoulujen perustamisen myötä koulutus on alueellisesti kattavaa, eikä esimerkiksi opiskelijan kotitaustalla ole enää merkitystä opintopolun valinnoille.

Toisaalta viime vuosina paine on ollut opintosysteemin tehokkuuden lisäämisessä. On tarvittu toimia, joilla nopeutetaan korkeakoulutukseen pääsyä ja opintoja, ja toisaalta vähennetään keskeyttämistä ja parannetaan valmistumista.

Haastetta ei vähennä se, että työelämän tarpeet ja vaadittava osaaminen muuttuvat. Nyt halutaan tuottaa innovaatiotaitoisia osaajia. Kaikilla työelämän alueilla tarvitaan paitsi innovaatioita myös uudistavaa ja uutta luovaa otetta työntekoon. Tulevaisuuden korkeakouluissa tarvitaankin nyt uudenlaista otetta monesta eri lähtökohdasta.

Korkeakoulut onkin valjastettu yhä vahvemmin taloudellisen kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palvelukseen. Uusi politiikka on merkinnyt muutosta yliopistojen hallinto- ja johtamiskulttuuriin ja myös akateemiseen kulttuuriin. Voisikin hyvin luonnehtia, että yliopistolle on niin työelämän, hallinnon kuin toisaalta opiskelijoiden taholta esitetty monia ristiriitaisiakin vaatimuksia.

Pohjalaismaakuntien näkökulmasta korostaisin korkeakoulutuksen merkittävää roolia alueellisena kehittäjänä. Alueen yrityksille tasokas tutkimus ja yhteistyö tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa tarjoaa monenlaisia kehittämismahdollisuuksia. Tällöin myös opiskelijoille avautuu käytännönläheisiä ja konkreettisia työelämäkokemuksia.

Toisaalta korkeakoulutuksen kansainvälistyminen on noussut merkittäväksi teemaksi Suomessa hallitusohjelmaa myöten. Kansainvälistymistavoitteen toteutumista on vauhditettu mm. sitomalla yliopistojen rahoitusta valmistuneiden kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrään. Yksi konkreettinen toimenpide on ollut kansainvälisten maisteriohjelmien kehittäminen.

Vaasan yliopisto on juuri menestynyt maineikkaasti kauppakorkeakoulujen maailmanluokan vertailussa, jossa yliopistolta edellytettiin erityisesti vahvoja kansainvälisiä suhteita. Niiden taustalla on aina hyvä kielitaito. Vaasan profiili näyttäytyykin positiivisesti valtakunnallisesti monikielisenä.

Perusopetuksen uusissa opetussuunnitelmissa on myös onneksi havahduttu haasteeseen saada yhä kansainvälisempiä osaajia Suomesta. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan maakunnan uuden yhteisen opetussuunnitelman mukaisesti kielisuihkutus aloitettaisiin jo kakkosluokalla ja kielten opetuksen valinnaisuutta lisättäisiin 4.-6.-luokkalaisilla. Haasteena tässä onkin opetuksen laadun ja saatavuuden tasa-arvon toteutuminen.

Jaa tämä ystävällesi