Eteläpohjalaiset kansanedustajat Antti Kurvinen ja Mikko Savola jättivät 30 yhteistä talousarvioaloitetta, joissa he esittivät lisärahoitusta vaalipiiriin hankkeisiin. Aloitteet kattavat muun muassa maanpuolustuksen, kulttuurin ja väyläverkon.
Kansanedustajat Kurvinen ja Savola toivovat, että eduskunnan jakovaroista saataisiin rahaa hankkeisiin, jotka edistävät alueen elinkeinoelämää. Heidän mukaansa lisärahoitus olisi tärkeää myös alueen turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi.
VT 19 kehittämistyöryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen pitää tärkeänä valtatie 19 kehittämistä ja siksi talousarvioaloitteissa on mukana 4 aloitetta tälle merkittävälle valtatielle. Myös kantatie 63 parantaminen välillä Evijärvi-Kaustinen olisi tärkeää turvallisuuden ja alueen elinkeinon kannalta.
Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä -liikennekäytävän kehittämisryhmän puheenjohtaja Mikko Savola kokee tärkeäksi, että aloitteissa huomioidaan VT 18 oikaisu välillä Myllymäki-Multia sekä Haapamäen radan sähköistys. Maakunnan, Suomen ja koko pohjoismaiden poikittaisliikennettä parantavien hankkeiden eteneminen on tärkeää pitää mukana.
On myös tärkeää tehdä talousarvioaloitteita Etelä-Pohjanmaan kulttuurihankkeisiin ja tukea paikallisia tapahtumia edustaja Kurvinen toteaa. Teimme aloitteet Seinäjoen Tangomarkkinoiden avustamiseksi suomalaisen tango- ja iskelmäperinteen ylläpidossa (150 000€) sekä Ilmajoen musiikkijuhlien toiminnan tukemiseen (150 000 €).
Näiden lisäksi Kurvinen ja Savola allekirjoittivat Vaasan vaalipiirin yhteiset aloitteet, joita oli yhteensä 22. Nämä aloitteet ovat koko vaalipiirillemme tärkeitä hankkeita niin perustienpitoon kuin alueemme lentokenttähankkeisiin sekä kulttuurikohteisiin.
Kansanedustajien Mikko Savolan ja Antti Kurvisen yhteiset aloitteet:
Lappajärven kunnan on tarkoitus rakentaa kaksi vesistösiltaa välille Nykälänniemi – Kyrönniemi – Halkosaari. Siltojen pituudet ovat 153 metriä ja 113 metriä. Siltojen kantava rakenne on teräsbetoni. Siltojen kustannusarvio on noin 2.500.000,00-3.000.00,00 euroa. Tarkempi kustannusarvio tarkentuu kuluvan vuoden 2023 lopussa. Siltojen suunnittelu on tällä hetkellä käynnissä. Suunnittelu valmistuu vuoden 2023 loppuun mennessä.
Sillat on tarkoitus rakentaa vuosien 2024 ja 2025 aikana. Rakennettavien kevyen liikenteen siltojen avulla pyritään edistämään kävelyn ja pyöräilyn osuutta Lappajärven kunnassa. Lisäksi siltojen avulla pyritään edistämään saavutettavuutta, luontoliikkumista, vihreää siirtymää, matkailun vetovoimaa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Kevyen liikenteen sillat mahdollistaisivat myös matkailun vetovoiman kehittymisen. Kevyen liikenteen sillat mahdollistaisivat matkailukokonaisuuden laajenemisen Välijoen alueelle niin, että asunto- tai matkailun rakentamiselle voitaisiin luoda houkutteleva, noin 70 miljoonan euron arvoinen rakennus- ja investointikanta. Hankekokonaisuudella on merkityksellinen vaikutus koko Etelä-Pohjanmaan alueelle.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 1 000 000 euroa momentille 31.10.31 Lappajärven kevyen liikenteen vesistösiltojen rakentamiseen välille Nykälänniemi – Kyrönniemi – Halkosaari.
Valtatie 19 on Etelä-Pohjanmaan valtaväylä yhdistäen Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan pohjoisosan sekä rannikon valtatie 8:n talousalueet Kolmostiehen, ja sitä kautta eteläiseen Suomeen sekä vientisatamiin. Talousalueiden ripeän kasvun sekä Seinäjoen itäväylän valmistumisen myötä valtatien 19 liikennemäärä on kasvanut voimakkaasti.
Valtatie 19 on kansallisesti ja alueellisesti merkittävä väylä. Suuri osuus Suomen alkutuotanto- ja elintarviketuotantokuljetuksista tapahtuu valtatien 19 kautta. Kuljetusten on toimittava luotettavasti ja pysyttävä aikataulussa.
Valtatie 19 on liikennetarpeiden ja ajoneuvotyyppien sulatusuuni. Tiellä kulkee niin työmatka- ja opiskeluliikennettä mopo- ja henkilöautoilla kuin lyhyt- ja pitkämatkaista raskasta liikennettä. Tiellä kulkee myös merkittävä määrä hidasta maatalousliikennettä. Liikenne ei suju ja tiellä tapahtuu vuosittain useita henkilövahinko-onnettomuuksia.
Valtatie 19 parantamisen ensimmäinen vaihe valmistui syksyksi 2023. Siinä rakennettiin Lapuan ja Nurmon 2+2 ohituskaistaosuudet sekä uusi Atrian eritasoliittymä.
Hankkeen seuraavassa vaiheessa tieosuus rakennetaan tavoitetilaan 2+2 yhteydeksi (nopeusrajoitus 100 km/h) koko matkalla Seinäjoen ja Lapuan Koveron välillä. Tiesuunnittelu on tämän osion osalta käynnissä.
Valtatie 19 parantamista on jatkettava myös Lapualta pohjoiseen, sillä elinkeinoelämän ja ihmisten pendelöinnin tarpeet ovat suuret myös Kauhavan ja Lapuan välillä. Välille Lapua – Kauhava (kantatie 63 risteys) on laadittava tarveselvitys ohituskaistoista.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta lisää 500 000 euroa momentille 31.10.77 valtatien 19 Kauhavan ja Lapuan välin esisuunnittelun aloittamiseen.
Etelä-Pohjanmaan valtaväylä, valtatie 19, palvelee pitkän matkan liikennettä sekä Seinäjoen ja Lapuan kaupunkiseutujen elinkeinoelämää ja maankäyttöä. Valtatien 19 liikennemäärä suunnitteluosuudella on 9300 13000 ajon/vrk (KVL 2019). Maankäytön kehittämistoimet alueella tulevat merkittävästi lisäämään tien liikennemääriä, mikä näkyy myös uudessa valtakunnallisessa liikenne-ennusteessa. Raskaan liikenteen määrä on 950-1260 ajon/vrk (KVLRAS 2019). Valtatien parannus edistää myös Kauhavan ja Ylihärmän alueen teollisuuden tieyhteyksiä etelään.
Seinäjoen ja Lapuan välisellä tieosuudella tapahtuu verrattain paljon onnettomuuksia. Vuosien 2015-2019 välillä tapahtui lähes 80 liikenneonnettomuutta. Valtatie 19 sattuu keskimäärin yli neljä henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta vuodessa. Kuolemaan johtavia onnettomuuksia sattuu keskimäärin 2-3 vuoden välein (Tarva-mallinnus). Tiejakson liikenneturvallisuustilanne on heikompi kuin valtateillä keskimäärin. Liikenne ruuhkautuu usein vilkkaan työmatkaliikenteen, raskaan liikenteen ja maatalousliikenteen takia.
Valtatie 19 parantamisen ensimmäinen vaihe valmistui syksyksi 2023. Siinä rakennettiin Lapuan ja Nurmon 2+2 ohituskaistaosuudet sekä uusi Atrian eritasoliittymä.
Hankkeen seuraavassa vaiheessa tieosuus rakennetaan tavoitetilaan 2+2 yhteydeksi (nopeusrajoitus 100 km/h) koko matkalla Seinäjoen ja Lapuan Koveron välillä. Tavoitetaso vaatii tiesuunnitelmien laatimisen Kivisaaren eritasoliittymän ja Nurmon ohituskaistan väliselle osuudelle, Nurmon ja Lapuan ohituskaistojen väliselle osuudelle sekä Lapuan ohituskaistan ja Koveron eritasoliittymän väliselle osuudelle. Lisäksi Koveron ja Ritamäen eritasoliittymien väliselle osuudelle tulee laatia selvitys toteutettavista vaihtoehdoista.
Kivisaari-Atria välin 2+2 kaistainen maantie tiesuunnittelu on valmistumassa 2023. Valtatie 19 Hipinmäki-Muurimäki, 2+2 kaistainen maantie tiesuunnittelu on käynnissä ja valmistuu 2024. Myös lopulle välille on syytä saada ajantasaiset suunnitelmat valmiiksi, jotta valtatie 19 parantamisen toinen vaihe päästään toteuttamaan.
Maa- ja metsätalous sekä elintarviketeollisuus ovat sekä elinkeinopoliittisesti että aluetaloudellisesti merkittäviä toimialoja Etelä-Pohjanmaalla. Erityisesti vahvalle maataloudelle on ominaista, että tuotantotilat ovat pienten yksityisteiden tai alemman asteisen tieverkon varrella. Kuljetusketjut vaativat raskasta kalustoa, jolloin maantien hyvä kunto on oleellinen osa onnistunutta ruoan- tuotantoa ja huoltovarmuutta. Elintarviketeollisuuden olemassaolo perustuu toimivaan logistiikkaan pellolta pöytään.
Tieverkon hyvä kunto ja liikenteen sujuvuus on Etelä-Pohjanmaan kannalta erittäin suuri niin maakunnalle tärkeiden toimialojen kuten maatalouden ja metsäteollisuuden sekä bioenergian kuljetusten kannalta kuin myös runsaan työpaikkaliikenteen sekä lisääntyneen matkailijaliikenteen kannalta. Alempiasteisen tieverkon rahoitus on Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa yksi kärkitoimenpide. Kauhava on eri mittarein mitattuna yksi maatalouden vahvimpia suomalaisia ruoantuottajakuntia Suomessa. Maatalouden vaativa yhä painavampi kuljetuskalusto vaatii myös tien kunnolta enemmän.
Paikallistiellä 7333, Kauhavan Hirvijoella tieosalla 3 välillä Lappajärventie-Saarihaudantie, on merkittäviä puutteita tien kunnossa. Tien varrella on mm. yksi Suomen suurimman maatalousyrityksen tuotantotiloista. Yksi maan laajimmista broilerituotantoketjuista on Atria Tuottajilla ja tämän ketjun yksi tärkeistä tiloista sijaitsee ko. tien (7333) varrella. Myös yksi merkittävä lihanautakasvattamo on ko. tien (7333) vaikutuspiirissä.
Tiellä maatalousliikenne on vilkasta, vuorokausiliikenne on 609 ajoneuvoa. Tiellä liikkuu päivittäin runsaasti maatalouden, metsätalouden, energiahuollon ja pienteollisuuden liikennettä. Koti- ja eläintuotannossa toimivat liikenneyhteydet ovat toiminnan sujuvuuden kannalta kriittisen tärkeässä roolissa. Broilerituotannossa untuvikko- ja teuraskuljetusten sujuvuus aikataulun mukaisesti on eläinten hyvinvoinnin kannalta erityisen tärkeää. Eläinkuljetusten lisäksi tilojen toimintaan liittyy myös runsaasti rehuliikennettä. Sekä eläin- että rehuliikenteen on toimittava vuodenajasta, vuorokaudenajasta ja sääolosuhteista riippumatta.
Hirvijoentien leveys on 6,6 metriä ja tien pituus vajaat 5 kilometriä. PAB-päällyste on vuodelta 2003 ja se on nykyään huonokuntoinen ja vaurioaltis. Tieosuudella on liikennettä haittaavia kantavuuspuutteita ja reunapainaumia. Päällysteen kunto vaikeuttaa huomattavasti myös talvikunnossapidon laatua.
Ko. ticosuuden välittömät korjaustarpeet ovat tiepinnan sekoitusjyrsintä, kantavan seoksen lisäys ja AB-päällyste.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 500 000 euroa momentille 31.10.20 paikallistien 7333 (Hirvijoen tieosa 3, väli Lappajärventie Saarihaudantie) parantamiseen Kauhavalla
Kauhavan taajamaa halkova Kauppatie on valtion tie, jota käytetään asiointi- ja työmatkaliiken- teeseen. Tien varrella sijaitsee lukuisia kauppa- ja erikoisliikkeitä, joissa asioivat Etelä-Pohjan- maan pohjoisosien asiakkaat. Nykyisellään tie on kaupungin pääväyläksi huonokuntoinen.
Kauhavan kaupunki on valmis vastaanottamaan tien hoidettavakseen, jos valtio perusparantaa tien ennen luovutusta.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta lisää 700 000 euroa momentille 31.10.20 Kauhavan Kauppatien peruskorjaukseen.
Valtatie 19 on valtakunnan tieverkon yksi tärkeimmistä väylistä ja ruokamaakunnan keskeisimpiä teitä niin työmatkaliikenteen kuin elinkeinoelämän näkökulmasta. Tie ei kaikilta osin täytä pääväylän kriteereitä ja moni vilkkaasti liikennöity risteys muodostaa pullonkaulan tieosuudelle.
Kauhavalla sijaitsevan valtatien 19 ja kantatien 63 risteysalue on yksi valtatien pullonkauloista. Risteys on vaarallinen ja etenkin Kauhavalta etelään päin käännyttäessä liikenne ruuhkautuu. Kauhavan sisääntulotietä tulee kehittää niin, että risteysalue ja ticosuus palvelevat paremmin henkilöliikennettä sekä elinkeinoelämää.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta lisää 300 000 euroa momentille 31.10.20 Kauhavan risteysalueen valtatien 19 ja kantatien 63 suunnittelemiseen.
Valtakunnalliseen pääväyläverkkoon kuuluva valtatie 19 on alueen valtasuoni, ja sen merkitys on suuri valtakunnallisesti ja alueellisesti. Valtatie 19 muodostaa yhdessä valtatien 3 kanssa Suomen ruokatien ja tärkeän teollisuuden ja viennin väylän. Merkittävä osa teollisuuden ja kaupan tavaravirroista kulkee Etelä-Pohjanmaan läpi eteläisen ja pohjoisen Suomen välillä. Valtatie 19 yhdistää valtatiet 3 ja 8 ja palvelee alueen asutusta, työssäkäyntiä sekä elinkeinoelämää: erityisesti matkailua, kauppaa, alkutuotantoa, elintarviketeollisuutta ja metallituoteteollisuutta.
Tie ei kaikilta osin täytä pääväylille asetettavia kriteereitä, sillä esimerkiksi turvalliset ohitusmahdollisuudet puuttuvat. Tie on valtatieksi kapea ja moni vilkkaasti liikennöity risteys on edelleen tasoliittymä. Sekaliikenne, jossa tiellä kulkevat niin traktorit, työmatkaliikenne, mopoautot kuin raskaat HCT-rekatkin, vaikeuttaa matka-ajan ennakoimista ja tekee tiestä vaarallisen.
Alahärmän PowerParkin suunnitelmissa on jatkaa toiminnan kehittämistä ja laajentamista. Uutena investointina valtatien länsipuolelle on rakennettu ravikeskus. Laajentuva toiminta aiheuttaa liikennemäärän kasvua myös valtatiellä ja PowerParkin liittymässä. Nyt liikenteen turvallisuutta pyritään tapahtumien aikana parantamaan asettamalla valtatielle 60 km/h nopeusrajoitus. Power- Parkin liittymän kehittäminen parantaisi pysyvästi liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta sekä tukisi PowerParkin vihreää kasvua.
Valtatiellä on useita kiireellisiä parantamiskohteita. Tien kehittäminen edellyttää suunnitelmien pikaista käynnistämistä, seuraavana suunnittelukohteena Alahärmän liittymät.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 350 000 euroa momentille 31.10.20 valtatien 19 Alahärmän eritaso- liittymien suunnitteluun.
Maantien 7233 ja yksityisteiden Källi-Pernaa ja Annala-Notko palvelukyky ei nykyisellään vastaa liikennetarpeita. Alueella sijaitsee monipuolista vientiteollisuutta sekä Kauhavan että Lapuan puolella. Teollisuus on mm. noin 200 työpaikan kannalta merkittävää. Erityisesti teollisuuden tavarankuljetuksia on vaikea sovittaa turvallisesti ahtaalle väylälle. Maantie on kapea ja mutkainen ja vaaratilanteita on runsaasti. Paikallisen liikenteen lisäksi väylällä on runsaasti raskasta läpikulkuliikennettä. Maantien sijainti keskellä merkittävää maatalousympäristöä asettaa tielle omat haasteensa. Maantien varressa on ala-aste ja lasten koulumatkat koetaan vaaralliseksi.
Kauhavan ja Lapuan kaupungit ovat yhdessä rahoittaneet maantien tiesuunnitelman, jonka Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus on teettänyt vuonna 2011. Tiesuunnitelma on päivitetty ELY:n toimesta vuonna 2021.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 5 000 000 euroa momentille 31.10.20 maantien 7233 peruskorjaukseen välillä Viemerö—Rannanjärvi.
Tepon (Teppo Isokoski) liittymässä valtatiehen 19 liittyvät maantie 47738 (Tepontie) lännestä ja maantie 17467 (Isokoskentie) idän suunnasta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen mukaan liittymä on ELY-alueen vaarallisimpia ja muuttuu vielä vaarallisemmaksi valtatien 19 Atria-Hippi -osuuden parannustoimenpiteiden vuoksi. Liikenneturvallisuussyistä Tepon liittymät katkaistaan ja liittyvien teiden liikenne ohjataan rinnakkaistieverkolle.
Tulevaisuudessa valtatiellä 19 on molempiin suuntiin kaksi kaistaa (2+2-kaistainen tie). Kaikki tasoliittymät katkaistaan valtatien nelikaistaiselta osuudelta ja korvaavat yhteydet toteutetaan rinnakkaistiejärjestelyin. Tässä yhteydessä myös Tepon liittymä tullaan poistamaan. Tepon ja Iso- kosken teiden katkaisu tullaan tekemään, vaikka valtatien 19 alituksen rakentamisen rahoituksesta ei ole tietoa. Myöskään rinnakkaisteiden rakentamiseen ei ole ohjattu rahoitusta valtion budjetista, jolloin koko liittymän ja sitä kautta liikenneturvallisuuden kehittäminen ei etene. On mahdollista, että valtatien nopeusrajoitus voidaan joutua väliaikaisesti laskemaan alueella 60 kilometriin tunnissa.
Alituksen rakentamatta jättämisestä aiheutuu alueen asukkaille ja yrityksille runsaasti ongelmia. Valtatien 19 yli kulkee nyt runsaasti mm. maatalousliikennettä, koska alueen maatilojen pelto- alueita sijaitsee valtatien molemmin puolin. Kun kulku valtatien poikki tullaan katkaisemaan, maatalousliikenne joutuu kiertämään pitkiäkin matkoja, mikä aiheuttaa tarpeettomia taloudellisia menetyksiä ja lisää mm. liikenteen CO2-päästöjä.
Tepon asuntoalueella asuu lähes 1 000 asukasta, ja lähialueella yli 3 000 asukasta. Asukkaista iso osa käyttää Tepon risteystä useita kertoja päivässä kulkiessaan Seinäjoen, Lapuan tai Kuortaneen suuntaan. Kaikki tämä liikenne siirtyy välittömästi liittymän katkaisun jälkeen Nurmon katuverkolle, joka jo nyt sisältää useita vaarallisia liittymiä.
Seinäjoen kaupungin kaavoitussuunnitelmien toteutuessa uuden asumisen tuottama lisäliikenne- tuotos Nurmon alueella on noin 2 100 matkaa vuorokaudessa ja kaupallisten palveluiden liikennemääräksi arvioidaan yli 10 000 ajoneuvoa/vrk.
Valtatiellä 19 on käynnissä tiesuunnitelmien laadinta koko Seinäjoki-Lapua-välille. Valtatien
liikenteen kasvu aiheuttaa tarpeen koko välin muuttamiseksi nelikaistaiseksi. Kiireellisin ja liikenneturvallisuudeltaan merkittävin osuus on Kivisaari-Atria, jonka kehittämishanke tulee kiireesti nostaa Väyläviraston investointiohjelman 1A-koriin. Tepon liittymän rakentaminen palvelisi juuri Kivisaari-Atria-hankkeen toteuttamista. Tepon liittymän rakentamista ei voida toteuttaa toimivaksi kokonaisuudeksi pienemmissä osissa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 10 000 000 euroa momentille 31.10.77 valtatien 19 Tepon liittymän ja rinnakkaisteiden toteuttamiseen Etelä-Pohjanmaalla.
Kantatie 63 Kauhavan ja Ylivieskan välillä on parannettu kantatietä vastaavalle tasolle lukuun ottamatta Evijärvi-Kaustinen-osuutta, jolla turvallisuus on edelleen puutteellinen. Kantatien 63 merkitys maakuntien ja valtakunnanosien välisessä liikenteessä on lisääntynyt tien parantumisen myötä. Erityisesti elinkeinoelämän logistiset kuljetukset käyttävät reittiä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaalle ja sieltä edelleen länsirannikon satamiin suuntautuvassa liikenteessä. Tieosuuden liikennemäärä on noin 1 700-2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaiden ajoneuvojen määrä (260-450 ajoneuvoa vuorokaudessa) on merkittävä. Ticosuutta koskevassa aluevaraussuunnitelmassa (v. 2000) esitetty vuoden 2020 ennusteliikenne saavutettiin jo vuonna 2005.
Tien tekniset puutteet ja liikennemäärien kasvaminen ovat heikentäneet turvallisuutta ja raskaan liikenteen täsmällisyyttä. Tieyhteyttä tulisi kehittää muun muassa tietä leventämällä ja tien rakennetta parantamalla sekä tiukimpia kaarteita oikaisemalla, jolloin myös tien kantavuus paranee. Myös tielinjausta tulisi muuttaa, jotta vältetään kylien läpikulkuliikenne. Yhteysvälin pohjois- osan välin Ina Kaustinen suunnittelu on käynnistämättä, ja se tulisikin käynnistää välittömästi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 13 000 000 euroa momentille 31.10.77 kantatien 63 parantamiseen välillä Evijärvi-Kaustinen.
Jalasjärven (ns. Kivistön) liittymä yhdistää kaksi valtatietä, valtatien 3 ja valtatien 19. Molemmat valtatiet ovat osa Suomen päätieverkkoa. Valtatie 3 yhdistää Suomen etelä-pohjoissuunnassa sekä linkittää Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan maaseudun, taajamat ja kasvukeskukset yhdeksi kasvualueeksi. Se on myös merkittävä kansainvälinen liikenneyhteys, joka Merenkurkun kautta yhdistää Suomen Ruotsiin ja Norjaan.
Valtatie 19 yhdistää Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä rannikon valtatien 8 talousalueet valtatiehen 3. Talousalueiden ripeän kasvun sekä Seinäjoen ohitustien valmistumisen myötä valtatien 19 liikennemäärä kasvaa voimakkaasti.
LVM:n asetuksen mukaisesti kaikkien päätieverkon liittymien tulisi olla sellaisia, että ne eivät merkittävästi haittaa pääsuunnan liikennettä. Nykyinen liittymä aiheuttaa liikenteen pullonkaulan ja jatkuvan pysähtymistarpeen valtatien 19 suunnasta tulevalle liikenteelle.
Liittymän liikennemäärä on etelän suunnasta lähes 11 000 ajoneuvoa/vrk (raskas liikenne 1 250), josta 60 % suuntautuu valtatien 19 suuntaan. Liikennemäärä on lisääntynyt viidessä vuodessa 11 % ja raskas liikenne 15%. Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärä jatkaa kasvuaan.
Jalasjärven liittymän ensimmäiset parannussuunnitelmat on laadittu jo 1980-luvulla. Nyt vahvistetussa tiesuunnitelmassa on kyse kevennetystä eritasoliittymästä, jossa etelään suuntautuva valtatien 19 liikenne alittaisi valtatien 3 ja liittyisi siihen kiihdytyskaistan kautta.
Liittymän uudistaminen lisää liikenneturvallisuutta, parantaa erityisesti raskaan liikenteen sujuvuutta ja elinkeinoelämän toimivuutta, vähentää päästöjä ja meluhaittoja sekä mahdollistaa alueen kehittämisen. Liittymän parantaminen vähentää pysähdyksistä aiheutuneita CO2-päästöjä lähes 500 henkilöauton vuotuisia päästöjä vastaavan määrän.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 12 000 000 euroa
(12 000 000 euroa)
Valtatie 18 kulkee Suomen poikki itä-länsisuunnassa ja on keskisen Suomen merkittävin poikittaisyhteys. Yli 270 kilometrin pituisen tien jatkeena on laivayhteys Uumajaan Ruotsiin ja edelleen Norjan satamiin. Idässä yhteys jatkuu Itä-Suomen merkittäville metsäteollisuuspaikkakunnille.
Vaasan ja Seinäjoen välinen osuus kuuluu Suomen pääväyläverkkoon, ja yhteysvälille on tarve-selvityksessä osoitettu monia kehityshankkeita. Valtatien liikennemäärät ovat kasvaneet etenkin
kyseisellä välillä ja ovat nyt 6 000-10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Erityisesti työmatkapendelöinti on vilkasta, ja liikennemäärä nousee huippuunsa aamu- ja iltapäivällä.
Eritasoliittymä Isonkyrön keskustan kohdalla mahdollistaisi maankäytön kehittämisen valtatien ja rautatien välisellä alueella sekä keskustan laajenemisen rautatieseisakkeen läheisyyteen. Isonkyrön kohdalla on valtatielle 18 useita liittymiä, joiden kokoaminen eritasoliittymään parantaisi liikenneturvallisuutta sekä liikenteen sujuvuutta pääväylällä. Eritasoliittymä täyttää pääväylien liikenteelle asetetut vaatimukset.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 300 000 euroa momentille 31.10.20 valtatien 18 ja Kyrööntien risteyksen Isonkyrön eritasoliittymän suunnitteluun.
Ilmajoen Musiikkijuhlat valmistautuu vuonna 2025 vietettävään 50-vuotisjuhlaansa haastavassa tilanteessa. Korona perui kaksi peräkkäistä esitysvuotta ja aiheutti samalla sen, että ohjelmistossa oli kantaesitys kahtena peräkkäisenä vuotena. Vuonna 2022 “Hiljaiset perivät maan” ja viime kesänä Armi Ratiasta kertova ooppera. Näin myös kantaesitysten kulut osuivat peräkkäisiin vuosiin.
Ilmajoen Musiikkijuhlat on noussut vuosikymmenten mittaan merkittäväksi kansalliseksi tapahtumaksi suomalaisessa kulttuurikesässä. Tapahtuma on historiansa aikana tilannut tähän mennessä jo 14 kotimaista oopperan kantaesitystä Ilmajoelle. Musiikkijuhlat on kuuluisa kökkä- eli talkooperinteestään, mutta sillä on myös taiteellisesti erittäin laadukas maine. Tapahtuma työllistää eturivin suomalaisia solisteja, säveltäjiä ja muita näyttämötaiteen ammattilaisia. Ilmajoen Musiikkijuhlat kasvattaa kuorossaan tulevia oopperataivaan tähtiä ja kyseessä on ainut suomalainen musiikkitapahtuma, jolla on oma lapsikuoro. Musiikkikasvatus on yksi toiminnan kivijaloista.
Kuten moni muukin kotimainen kulttuuritapahtuma, niin myös Ilmajoen Musiikkijuhlat on koronan jäljiltä tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Monet kustannuserät, mm äänentoisto ja puutavara ovat nousseet hinnoiltaan tuntuvasti. Kesällä 2024 esitetään vielä Armi-oopperaa. Vuonna 2025 ovat 50- vuotisjuhlat. Juhlaooppera on jo työn alla.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 150 000 euroa momentille 29.80.50 Ilmajoen Musiikkijuhlien toiminnan tukemiseen.
Seinäjoen Tangomarkkinat on yksi Suomen tunnetuimpia ja pitkäikäisimpiä tapahtumia, joka on liikuttanut vuosien saatossa miljoonia ihmisiä niin Seinäjoelle kuin vastaanottimien ääreen.
Tangomarkkinat on toiminut yhtenä pitkäikäisimmistä suomalaisista laulukilpailuista sekä sävellys- ja sanoituskilpailuista, ja se on toiminut vuosien saatossa ponnahduslautana lukuisille suomalaisille artisteille ja viihdetaivaan tähdille. Iskelmämusiikkiin keskittynyt laulukilpailu ja sävellys- ja sanoituskilpailu ovat osaltaan ylläpitäneet monimuotoisuutta suomalaisessa kulttuuriperinteessä tangon, iskelmämusiikin ja tanssilavakulttuurin keinoin. Suomalainen iskelmämusiikki on vuosikymmenten ajan ollut merkittävä osa kansallista muistijälkeämme ja identiteettiämme, ja sen toimintaedellytykset tulisi turvata myös tuleville sukupolville
Tangomarkkinat on kansanjuhla, mutta samalla se on kuitenkin taiteellisesti korkeatasoinen tapahtuma, joka juhlii ensi vuonna 40-vuotista taivaltaan. On perusteltua, että valtiovalta osallistuu kotimaisen tangoperinteen kulttuuriperimän ylläpitämisen ja säilyttämisen tukemiseen. Avustus kohdennetaan toimenpiteisiin suomalaisen tango- ja iskelmäkulttuurin kehittämiseksi ja säilyttämiseksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 150 000 euroa momentille 29.80.50 Seinäjoen Tangomarkkinoiden avustamiseksi suomalaisen tango- ja iskelmäperinteen ylläpidossa.
Jalasjärven Luopajärvellä valtatieltä 19:sta lähtevä Ojajärven paikallistie (tienumero 17290) on huonokuntoinen ja vaatii pikaista korjausta. Tie on päällystetty vuonna 2009 uusioasfaltilla, mutta se hajosi jo ensimmäisenä vuonna. Tien pinta on nykyisin halkioilla ja koloilla kuin reikäjuusto, minkä vuoksi sitä paikkailtu useasta kohdasta.
Paikallistien varrella sijaitsee teollisuusyrityksiä, joiden myötä tavarankuljetusrekkoja kulkee tiellä 10-11 kappaletta päivittäin. Luopajärvi on aktiivista maatalousaluetta, missä on sekä viljely- että eläintiloja, joten maatalousliikennekin on paikallistiellä runsasta.
Ojajärven paikallistien varrella on lisäksi laajasti asutusta, joten se on sitäkin myötä hyvin liikennöity tie.
Tien huono kunto haittaa paikallisten teollisuusyritysten toimintaa ja aiheuttaa liikenneturvallisuusriskejä kaikille tien käyttäjille ja kaikenikäisille tiellä liikkujille, muun muassa koululaisille. Samalla tien huonokuntoisuus vaikuttaa yrittäjien mahdollisuuksiin kehittää ja kasvattaa liiketoimintaa omalla kotikylällään ja olemassa olevissa toimitiloissaan.
Tie vaatisi perusparantamisen ja päällystämisen vähintään kolmen kilometrin matkalla valtatieltä 19:sta Ojajärvenkylää kohti. Parannus- ja päällystyshanke edistäisi tienkäyttäjien liikenneturvallisuutta, paikallisen yritystoiminnan liikenneyhteyksien sujuvuutta ja yritystoiminnan kehittämisen sekä maatalousliikenteen tarpeitakin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 400 000 euroa momentille 31.10.20 Ojajärventien paikallistien perusparantamiseen ja päällystämiseen Kurikan Jalasjärven Luopajärven kylässä.
Rataosuudet Orivesi Haapamäki-Seinäjoki ja Haapamäki-Jyväskylä ovat sähköistämättö-miä. Niillä kulkee sekä henkilöliikennettä että tavaraliikennettä. Henkilöliikennettä on kehitetty ja se on vilkastuttanut liikennettä ja kysyntä on kasvanut.
Tavaraliikenteessä etenkin puutavarakuljetusten merkitys on huomattava. Rataosuuksien liiken- teellä on potentiaalia kehittyä ja kasvaa edelleen. Junaliikenteen kilpailun avautumisen yhteydessä rataosien liikenteen odotetaan vilkastuvan entisestään. Osa raidevälistä on mukana myös velvoiteliikenteen pilotoinnissa.
Laajempi työssäkäyntialue, elinkeinoelämä ja matkailu hyötyvät suoraan junayhteyksistä. On tärkeää, että ratojen kunto ja turvallisuus ovat liikenteen vaatimalla tasolla.
Junaliikenteen kehittäminen on myös tärkeä osa kestävän kehityksen mukaista liikenneverkkoa. Ratojen sähköistäminen on tarpeellinen askel niiden kehittämiseksi ja junaliikenteen edistämi- seksi. Rataosille on tehtävä sähköistämissuunnitelmat.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 500 000 euroa momentille 31.10.20 rataosuuksien Orivesi-Haapamäki-Seinäjoki ja Haapamäki-Jyväskylä sähköistämissuunnitelmien tekemiseen.
Suomen puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin ja sitä kautta koko Suomen puolustamiseen maalla, merellä ja ilmassa. Tämän tukipilarina on lisäksi puolustusliitto Naton jäsenyys, sekä monen- ja kahdenväliset suhteet liittolaisiin ja kumppaneihin.
Reservin kertausharjoituksia on määrätietoisesti nostettu viime vaalikausilla. Siitä huolimatta kaikkia sodan ajan sijioitettuja reserviläisiä ei päästä kertausharjoituttamaan säännöllisesti. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kautta reserviläiset ja muut maanpuolustustahtoiset Suomen kansalaiset ovat päässeet harjoittamaan valmiuksia ja ylläpitämään osaamistaan maanpuolustusjärjestöjen toiminnan ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämien harjoitusten ja kurssien kautta.
Vapaaehtoinen maanpuolustustyö tarvitsee riittävät resurssit toiminnan tason ylläpitämiseksi ja kaikkien halukkaiden toimintaan mukaanottamiseksi.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta lisää 200 000 euroa momentille 27.10.50 vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukemiseen.
Yhdystie no 17513, välillä Munakantie-valtatie 18, eli Halkonevantie on kiireellisen korjauksen tarpeessa. Liikennemäärät ovat kasvaneet ja nykykunnossaan tie ei sitä kestä.
Tie on pieneltä osin pinnoitettu, mutta pääasiallisesti soratie, joka on varsinkin kelirikkoaikaan erityisen huonossa ja upottavassa kunnossa.
Tien heikko kunto on turvallisuusriski ja aiheuttaa ongelmia tienkäyttäjille, mutta on myös esteenä alueen kehitykselle ja yritystoiminnalle. Tien kunto ei myöskään korjaannu riittävälle tasolle kelirikkoajan ulkopuolella.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta lisää 350 000 euroa momentille 31.10.20 Halkonevantien perusparannukseen Ilmajoella.
Munakan kylässä Ilmajoella on uusi päiväkoti ja saneerattu koulu. Suurin osa koululaisista kulkee vaarallisen koulumatkan Munakantietä pitkin. Samalla alueella on myös Nuorisoseura ja kioski, minne ihmiset kokoontuvat.
Alueella on maataloudesta ja muusta yritystoiminnasta aiheutuvaa raskasta liikennettä, mikä tekee tiestä monenlaisen raskaan kaluston läpikulkureitin. Tieliikennemäärä on 622/vrk, mistä raskaan liikenteen osuus on noin 6%. Tietä käyttää myös vanhempia koululaisia kuljettava linja- autoliikenne. Kesällä tie on suosittu pyörä- ja motoristireitti.
Tiellä on sattunut useita ulosajoja ja jo yksi kuolemaan johtanut onnettomuus. Näkyvyys on paikka paikoin huono kasvillisuudesta ja mutkaisuudesta johtuen. Kevyen liikenteen on vaarallista kulkea tietä, jossa piennar on kapea ja huonokuntoinen. Talvella aurauksen seurauksena tie kapenee entisestään.
Munakantien kevyen liikenteen väylä toisi jatkumoa Seinäjoentien ja Vaasantien varressa kulkevaan pyörätiehen.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,että eduskunta lisää 900 000 euroa momentille 31.10.20 yhdystien 7013 kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Kurunkorventie-Seinäjoentie Ilmajoella.
Yhdystie 17281 yhdistää Ähtärin ja Lehtimäen / Soinin liikenteen Ähtärinjärven itäpuolella. Alueella harjoitetaan maa- ja metsätaloutta, siellä on vakituisia asuntoja ja runsaasti järven rannalla asuvia kesäasukkaita. Itä-ähtärintiellä on vuosittaisista pienimuotoisista kunnostuksista huolimatta ongelmia erityisesti kelirikkoaikaan, jolloin tien kuoppaisuus lisääntyy ja murske painuu. Tie vaatii lisätoimenpiteitä erityisesti ojien kunnostamisen ja sorastuksen suhteen.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta lisää 200 000 euroa momentille 31.10.20 Itä-ähtärintien (17281) perusparantamiseen päällystämättömällä osuudella Ähtärin ja Soinin / Lehtimäen välillä.
Ähtäri on jo toiminut edelläkävijänä niin matkailusektorilla kuin muillakin teollisuudenaloilla Kiinaan suuntautuneen yhteistyönsä ansiosta. Pandojen myötä on auennut täysin uusi potentiaali läntisen Suomen matkailuelinkeinon kehittymiselle. Vain yhteistyön avulla tätä etenkin luonto- ja elämysmatkailuun keskittyvää kasvuvaraa on mahdollista täyttää tarjoten riittävän laaja palve- lupaletti pitkään viipyvien asiakkaiden tarpeisiin. Yhteistyön myötä erityinen potentiaali on tun- nistettu luontomatkailun kehittämisessä entistä kunnianhimoisemmin. Koronan myötä kotimaan matkailu on saanut nostetta, jossa korostuvat luonto, kokemuksellisuus ja lähikohteet.
Ähtärin naapurissa Virrat on pitkäaikainen lähimatkailukohde satoine vesistöineen, rotkojärvi- neen ja sisävesiristeilyineen. Ähtärin ja Soinin alueella on puolestaan Etelä-Pohjanmaan Lapin erämaiden, aapasoiden ja harjumaisemien alue, jonka tunnistettuina tähtinä ovat Arpaisten erä- maa-alue ja Vuorenmaan kehittyvä rinne- ja elämyskeskus. brändäämiseksi kansallisen ja kan- sainvälisen matkailun tunnistetuksi kohteeksi. Samoilla Suomenselän seuduilla sijaitseva veden jakajaseudun luonto Virroilta Soiniin tarjoaakin liiketoiminnan kehittymiselle pohjan, joka on sa- tojen kilometrien retkeilyreitistöineen jo monen luontoaktiviteetin harrastajan suosiossa. Vahvuuksina ovat lisäksi Suomenselän jylhien maisemien neljä vuodenaikaa.
Alueella on investoitu matkailun kehittämiseen sekä uusiin kestävää kehitystä edistäviin innovaatioihin eri sektoreilla. Niin Ähtäri Zoon kuin alueen luontokohteet voi kokea virtuaalisesti uusia teknologioita hyödyntäen. Näissä yhteyksissä myös alueellista matkailuyhteistyötä on kartoitettu ja paikallisilta toimijoilta on saatu selkeä signaali yhteistyön laajentamisen tarpeellisuudesta.
Ähtäri, Virrat ja Soini haluavatkin nyt laajentaa ja jatkaa yhteistoimintaa matkailukentällä ja suunnata resursseja matkailuelinkeinon vahvistamiseen laajemmin läntistä Suomea hyödyttävil- lä pilotoinneilla ja brändityöllä. Samalla kehitetään alueellista matkailuinfrastruktuuria sekä keskitetään ja yksilöidään matkailumarkkinointia rohkeasti nouseville markkina-alueille kuten espanjankieliseen maailmaan.
Toimenpiteissä hyödynnetään alueellisia ja verkostojen vahvuuksia sekä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ja vastaavassa tilanteessa olevien eurooppalaisten alueiden kokemuksia ja palautetta. Hankkeessa yksi painotus on myös digitaalisten alustojen ja työskentelymuotojen käyttöönotto laajamittaisesti ja innovatiivisesti.
Kantatien 66, Seinäjoentien ja Lehtimäentien risteyksessä Mäyryssä on vilkas liikenne, jonka turvallisuuden parantaminen on erittäin tärkeää. Liikenneympäristö risteyksessä edellyttää liikenteeltä erityistä huolellisuutta. Risteyksessä tapahtuu vuosittain useita peltikolareita ja vaaratilanteita.
On ensiarvoista, että risteyksessä tehdään tarvittavat toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Kiertoliittymä on turvallinen ja joustava ratkaisu risteyksessä, joka sijaitsee kylätaajamassa ja jossa eri suunnista tulevat vahvat liikennevirrat kohtaavat.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 550 000 euroa momentille 31.10.20 Kuortaneen Mäyryn kiertoliittymän suunnitteluun ja rakentamiseen.
Maantie 17233 välillä Inha-Ryöttö on tärkeä kulkutie Ähtärin merkittävimmän yksityisen työn- antajan Yamahan Inhan tehtaille. Lisäksi tien varrella on maatilamatkailua, Seinäjoen koulutus- kuntayhtymän toisen asteen kampus Tuomarniemi sekä maa- ja metsätaloutta. Tien pituus on kuusi ja puoli kilometriä ja sen kunto on rapistunut merkittävästi pisteeseen, jossa se on niin hai- tallinen ajoneuvoille kuin vaarallinen autoilijoille.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 250 000 euroa momentille 31.10.20 tien 17233 (Inha-Ryöttö) pääl-lystämiseen Ähtärissä.
Alavuden Niemenkyläntie 17355 on huonokuntoinen ja pikaisen perusparannuksen tarpeessa. Varsinkin tien alkuosa on vilkkaassa käytössä, koska se johtaa suosittuun Sepänniemen lomakylään. Samasta syystä tien alkuosalla on paljon asuntoauto- ja asuntovaunuliikennettä. Tiellä liikkuu yleisesti myös raskasta kalustoa, kuten maatalouskoneita.
Tie on osittain päällystetty muuttuen hiekkatieksi tiiviin asutuksen päättyessä. Sepänniemi on tien puolessa välissä, noin 2,5 kilometrin kohdalla, joten tien ensimmäinen puolisko on kipeimmin parannuksen tarpeessa.
Matkailijat ovat jättäneet tien kunnostamiseksi myös vetoomuksen kymmenillä allekirjoituksilla ympäri Suomen kertoen omista kokemuksistaan ja rikkoutuneista autoista ja kalustosta.
Niemenkylän perusparannus ja päällystäminen tulisi käynnistää välittömästi aloittaen tien vilkkaasti liikennöidystä alkuosasta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 250 000 euroa momentille 31.10.20 Niemenkyläntien 17355 alkuosan kunnostamiseen ja päällystämiseen Alavudella.
Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Kaartusentie (17692) Alajärvellä tarvitsee pikaista perusparannusta liikenneturvallisuuden ja kulkuyhteyksien takaamiseksi. Ko. tie on kokonaispituudeltaan n. 7,5 km alkaen valtatiestä 16 ja päättyen Pyhälahden tiehen, Vimpelin kunnan rajalle. Ko. tie on ollut melkoinen rasite kunnossapidosta vastaaville tahoille jo vuosikymmeniä ja tievarren asukkaille suuri huolenaihe huonokuntoisuuden vuoksi, ajoittain tien kunto on ollut lähes liikennekelvoton.
Tiestä on päällystettynä ollut 1980-luvulta n. 2 km:n osuus ja loppuosa n. 5,5 km on sorapäällysteisenä kallis kunnossapidoltaan vuosittaisena sorastuksineen ja lanauksineen. Kuitenkin tien kunto on varsinkin keväisin ja syksyisin todella huono kuoppineen.
Tiellä on suhteellisen vilkas liikenne ja sitä käytetään paljon myös läpikulkuliikenteenä Vimpe- listä ja Lappajärveltä tulevaan työ- ja asiointiliikenteeseen. Lisäksi koululaiskuljetuksiin ja puu- tavaran, soranajon ym. raskaaseen liikenteeseen. Myös kesämökkiasukkaiden liikenne on huo- mattava.
Tien varrella on perinteisen maataloustuotannon lisäksi muuta yritystoimintaa, kuten autokorjaamo, kasvihuoneyritys, tilitoimisto, marjatila ym. Huono infra vaikeuttaa olemassa olevien yritysten ja tulevien yritysten toimintaedellytyksiä, eikä se myöskään luo tasapuolisia edellytyksiä yritystoiminnalle.
Lisääntynyt liikenne, varsinkin raskas liikenne, heikentää tien kuntoa.
Tämän kaiken vuoksi tien runkoa joudutaan parantamaan joiltain osin kantavuuden parantamiseksi. Loppuosa tiestä, n. 2 km, on tiepohjaltaan hiekkapohjasta, joka ei puolestaan vaadi peruskunnostusta.
Koko tien päällystämisen kustannusarvio on 1 000 000 euroa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 1 000 000 euroa momentille 31.10.20 maantien 17692 Alajärven Kaartusentien perusparannukseen.
Maantien 661 parantamisesta päätettiin korvausvelkaohjelmassa 2016-2018. Parantamispäätös koski koko väliä Kauhajoki (maantie 663, Päntäne)-Isojoki (maantie 664, Isojoki). Ohjelman kautta saatu rahoitus riitti vain osaan Kauhajoen puoleisen tieosan kunnostuksesta johtuen osin tien odotettuakin heikommasta kunnosta. Kauhajoen puoleinen loppuosa sekä Isojoen puoleinen osuus jäivät tuolloin vaille rahoitusta.
Eduskunta myönsi talousarvioaloitteen perusteella vuoden 2021 budjetista 700 000 euroa tien kunnostamiseen. Eduskunta on pitänyt välttämättömänä, että huolehditaan Kauhajoella sijaitsevan Päntäne-Isojoki-tiehankkeen loppuun saattamisesta.
Maantie 661 on heikkokuntoinen seututie ja tien rakenteet vaativat vahvistamista. Hankkeilla parannetaan raskaan liikenteen kuljetusten turvallisuutta ja sujuvuutta muun muassa tien leveyttä ja geometriaa parantamalla ja kohennetaan yleistä liikenneturvallisuutta. Mikäli parannuksia ei tehdä, saattaa se merkitä tulevaisuudessa painorajoituksien asettamista tielle. Painorajoitukset toisivat paikallisten yritysten toiminnalle erittäin suuria vaikeuksia. Isojoella toimii mm. merkittäviä maatalous- ja metalliteollisuusyrityksiä. Kauhajoki (Päntäne) Kankaanpää-tieyhteys on lisäksi Suupohjan alueen merkittävä yhteys Tampereen ja Helsingin suuntaan.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta lisää 6 900 000 euroa momentille 31.10.20 maantien 661 parantamiseen välillä Kauhajoki (maantie 663, Päntäne)- Isojoki (maantie 664, Isojoki).
Kurikan Jalasjärvellä sijaitseva Kannontie (17217) palvelee Jalasjärven teollisuusalueen yrityksiä sekä Jalasjärven taajaman ja Kannonkylän asukkaita. Tiellä on monipuolista ja vilkasta liikennettä muun muassa läheisen jäteaseman vuoksi.
Rantatien ja Tiemestarintien välisellä Kannontien osuudella sijaitsee juuri peruskorjattu silta, mutta itse Kannontie kyseisellä osuudella on huonokuntoista soratietä. Tien päällystäminen hel- pottaisi merkittävästi liikennöintiä Rantatien ja Tiemestarintien välillä ja toisi korjatun sillan hyödyt täysimääräiseen käyttöön.
Kannontien nykyinen kunto Rantatien ja Tiemestarintien välillä edellyttää kyseisen osuuden perusparantamista ja päällystämistä, jotta liikennöinti tieosuudella helpottuu ja vastaa kasvaneisiin ajoneuvoyhdistelmien liikennemääriin.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta lisää 200 000 euroa momentille 31.10.20 maantien 17217 perusparantamiseen ja päällystämiseen Kurikassa välillä Rantatie-Tiemestarintie.
Maantie 17469, Leppäläntie, yhdistää seututien 697 ja kantatien 66. Tien varrella sijaitsee Leppälänkylä, joka on yksi Kuortaneen vireimmistä kylistä ja siellä toimii merkittävää yritystoimintaa (mm. muoviteollisuutta). Maakuntakaavassa on Leppälänkylä merkitty teollisuuden kehittämiskohteena.
Tien kokonaispituus on noin 7 km. Tien keskivuorokausiliikenne on yli 600 ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuus on noin 7%. Maantien päällysteen kunto on lähes koko matkaltaan heikko tai erittäin heikko erityisesti Leppälänkylän päässä maantietä. Heikko päällysteen kunto haittaa alueen yritysten toimintaa ja lisää raskaan liikenteen onnettomuusriskiä.
Koko tieosuuden kunnostamisen kustannusarvio on 750 000 euroa, mutta tien parantaminen voi- daan tehdä myös useammassa osassa. Heikoimpia osuuksia on noin 4 km:n matkalla.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 400 000 euroa momentille 31.10.20 yhdystien maantie 17469 parantamiseen Kuortaneella.
Välillä Reiniläntie (7200)-Alapääntie (17607) Kyrönjoen yli kulkeva vanha puinen Heikkolan riippusilta ei ole ollut enää pitkiin aikoihin turvallinen. Se on alun perin rakennettu vuonna 1915 ja puuosat on uusittu vuonna 1976. Silta on erittäin huonokuntoinen. Autoliikennettä sillan yli on ensin rajoitettu, kunnes muutama vuosi sitten se kiellettiin kokonaan. Nykyisin 90 metriä pitkä ja 2 metriä leveä silta on käytössä pelkästään kevyelle liikenteelle. Sillalle on pystytty tekemään vain välttämättömiä kunnostustöitä viime vuosina. Puupalkkeja on uusittu ja turvallisuutta on pa- rannettu rakentamalla kaiteita.
Silta on yhdistänyt Heikkolantien ja Isokyläntien sekä joen molemmin puolin olevat kylät toisiinsa. Siltaa ovat käyttäneet koululaiset, perheet ja elinkeinonharjoittajat. Uutta siltaa tarvitaan eri- tyisesti kevyen liikenteen turvallisen kulun, autoliikenteen ja maatalouden kuljetustarpeiden täyttämiseen. Lähes kymmenen kilometrin matkalla silta on ainut paikka leveän Kyrönjoen ylittämiseen. Lähiseudun asukkaat toivovat uutta siltaa mahdollisimman pian.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 1 500 000 euroa momentille 31.10.20 uuden sillan rakentamiseen Seinäjoen Ylistaroon Kyrönjoen yli välille Reiniläntie (7200)-Alapääntie (17607).
Vaasan vaalipiirin kansanedustajat jättivät talousarvioaloitteet valtion budjettiin
Tämän vuoden vaalipiirin kansanedustajien yhteistoimintaverkoston puheenjohtaja Kim Bergin (sd) mukaan valtion budjettiin jätettiin talousarvioaloitteita yhteensä 22 kappaletta. Aloitteita kerättiin tasaisesti eri puolilta Vaasan vaalipiiriä ja niitä on tehty yhteistyössä maakuntaliittojen kanssa.
Aloitteissa painottuivat aiempien vuosien mukaisesti liikennehankkeet. Nostimme esille muun muassa kantateiden 63 ja 68 liittymän parantamisen Evijärvellä, Toholammin kunnan kevyenliikenteen turvaamisen ja valtatie 8 parantamisen Tiukan ja Metsälän välillä Kristiinankaupungissa.
Sen lisäksi määrärahoja esitettiin muun muassa Kokkola-Pietarsaaren ja Vaasan lentoasemien sähköiselle lentoliikenteelle tarkoitettuihin sähkölatausasemiin, aineettoman kulttuuriperinnön tietoisuuden lisäämisen ja Viexpon tärkeään toimintaan.
On hienoa, että joka vuosi pääsemme yhteisesti nostamaan esille vaalipiirin kannalta tärkeitä hankkeita. Pidän tätä erittäin tärkeänä.
Vaasan vaalipiirin kansanedustajien yhteiset talousarvioaloitteet:
Mäyryn liittymä yhdistää etelä-pohjoissuuntaisen kantatien 66 sekä Soinin, Kuortaneen ja Seinäjoen yhdistävän seututien 697. Liittymä on vilkasliikenteinen solmukohdan, josta liikenne suuntautuu Seinäjoelle, Alavudelle, Lapualle ja Lehtimäelle sekä välillisesti Soiniin ja Alajärvelle. Erityisesti kantatie 66 on raskaalle liikenteelle tärkeä etelä-pohjoissuuntainen väylä. Liittymän läheisyydessä sijaitsee raskaan liikenteen tauko- ja tankkauspaikka palveluineen, mikä aiheuttaa haasteita liikenteen sujuvuudelle.
Liittymän sekä Mäyryn taajaman kohdassa seututien liikennejärjestelyt vaativat uudistamista erityisesti liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Mäyryn liittymässä ja sen läheisyydessä on tapahtunut 2000-luvulla yhteensä 63 liikenneonnettomuutta, joissa on ollut osallisena 117 henkilöä. Onnettomuuksien lisäksi lukuisat viime vuosien läheltä piti -tilanteet korostavat liittymän parantamisen tarpeellisuutta. Kantatien 66 liikennemäärä on lähes 4000 ajoneuvoa/vrk ja seututien 697 noin 2500 ajoneuvoa/vrk.
Alueen liikennejärjestelyistä ei ole voimassa olevia tie- tai muita kehityssuunnitelmia. Jotta liittymän parantamistoimenpiteitä päästään toteuttamaan, täytyy alueella laatia suunnitelma.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 250 000 euroa momentille 31.10.20 Kuortaneen Mäyryn liikennejärjestelyiden ja kantatien 66 ja seututien 697 liittymän suunnittelun.
Maantie mt 7421 yhdistää valtatie 16:n Alajärven Höykkylän ja Vimpelin keskustan sekä kantatie 68:n. Tien kokonaispituus on noin 17 km. Tien keskivuorokausiliikenne on yli 1 000 ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuus on noin 9 %. Tieosuudella on tapahtunut yhteensä 12 onnettomuutta vuosina 2017–2021.
Mt 7421 on kauttaaltaan kapea, mutta kaarregeometrialtaan pääosin hyvä. Koska tie lyhentää ajomatkaa Alajärven Höykkylän ja Vimpelin keskustan välillä, se on erityisesti raskaan liikenteen suosiossa. Tien pinnan kunto on erityisesti Alajärven päässä tietä noin viiden kilometrin matkalta luokiteltu heikoksi tai erittäin heikoksi. Tien kulkee Lakaniemen kohdassa lähellä Lappajärveä ja osin hyvin alavilla alueilla. Lakaniemen kohdalla tiessä on havaittavissa mm. kaistojen reunojen painumista.
Mt 7421 on merkitty Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa parannettavaksi tieksi. Tien varrella sijaitsee muun muassa suuri sahalaitos sekä Lakeaharju (muun muassa hiihto- ja laskettelukeskus). Lakeaharju on alueensa matkailukeskittymä, jossa on liikuntapaikkojen lisäksi runsaasti vapaa-ajan asutusta. Lakeaharju on yksi Sinisen tien (vt 16) matkailukohteista.
Koko tieosuuden kunnostamisen kustannusarvio on 1 650 000 euroa, mutta tien parantaminen voidaan tehdä myös useammassa osassa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 600 000 euroa momentille 31.10.20 yhdystien mt 7421 parantamiseen.
Nurmon koulukeskuksen läheisyydessä sijaitsevassa liittymässä kohtaavat mt 7041:n (Länsitie), mt 47738:n (Ykskorvaasentie/Tepontie) ja Nurmontien liikenteet. Länsitien liikennemäärä on lähes 3000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nurmon kirkonkylässä asuu n. 1 300 asukasta ja Tepon alueella lähes 1 000.
Liittymä on jo nykyisilläkin liikennemäärillä toimimaton ja vaarallinen. Vaikka alueella nopeusrajoitusten mukaiset nopeudet ovat matalia, liittymässä on tapahtunut viisi liikenneonnettomuutta vuosina 2017-2021. Osa kevyen liikenteen väylistä ohjaa liikenteen suoraan maanteille, Länsitien varteen. Liittymässä kulkee poikkeuksellisen paljon maatalousliikennettä ja viereisen koulukeskuksen oppilaiden mopo-, mopoauto- ja mönkijäliikennettä. Myös kaksi Seinäjoen paikallisliikenteen bussireittiä kulkee liittymän kautta. Ykskorvaasentien suunnasta liikenne saapuu liittymään mäen alta.
ELY-keskus on ilmoittanut, että Tepontien liittymä valtatie 19:lle tullaan todennäköisesti katkaisemaan, koska liittymä on erittäin vaarallinen. Valtatie 19:n tiesuunnitelman mukaisesti liikenne on tarkoitus ohjata liittymästä eritasoratkaisun kautta rinnakkaisteille, mutta suunnitelman toteutukselle ei ole olemassa rahoitusta, eikä valmistumisvuodesta ole tietoa. Osa Tepon alueen liikenteestä siirtyy joka tapauksessa pysyvästi kulkemaan mt 7041 / mt 47738 liittymän kautta.
Seinäjoen kaupungin kaavoitussuunnitelmien toteutuessa uuden asumisen tuottama lisäliikennetuotos alueella on noin 2 100 matkaa vuorokaudessa ja kaupallisten palveluiden liikennemääräksi arvioidaan yli 10 000 aj/vrk (Tepon alue noin 1 900 aj/vrk). Vuonna 2020 laaditun liikenneselvityksen mukaan liittymän liikennemäärät tulevat kasvamaan rajusti (Länsitie yli 4000 aj/vrk, Nurmontie yli 5000 aj/vrk ja Ykskorvaasentie noin 800 aj/vrk), mikäli maankäyttö toteutuu suunnitellusti.
Väylävirasto on nostanut mt 7041 pyörätien toteuttamisen yhdeksi kärkikohteista valtakunnallisessa Pyöräliikenteen kehittämishankkeet maantieverkolla (2022) -selvityksessä. Liittymän kehittäminen tukisi hankkeen suunnittelua ja toteuttamista.
Kokonaiskustannusarvio on noin 900 000–1 100 000 euroa. Liittymäjärjestelyt koskevat myös kunnan katuverkkoa. Kunnan osuus kustannuksista tarkentuu suunnitteluvaiheessa. Alueen kaavoitusprosessi on käynnissä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 550 000 euroa momentille 31.10.20 kantateiden mt 7041 / mt 47738 liittymän parantamisen ja kevyen liikenteen järjestelyiden suunnitteluun ja toteutukseen.
Kantatie 63 on tärkeä raskaan liikenteen reitti Kauhavan (vt 19) ja Limingan (vt 8) välillä. Kantatien 63 varteen sijoittuu useita vireitä kuntakeskuksia, joiden etelään suuntautuva liikenne kulkee Evijärven kt 63/68 liittymän kautta. Kantatiellä 63 on toteutettu ja suunnitteilla parannustoimenpiteitä, jotka tulevat lisäämään reitin houkuttelevuutta ja sitä kautta liikennemäärä tiellä tulee kasvamaan. Kantateiden 63 ja 68 liittymässä kt 63 suunnassa liikenteelle on pakollinen pysähtyminen, joka haittaa kanttien liikenteen sujumista. Erityisesti raskaan liikenteen osalta pakollinen pysähtyminen ja uudelleen matkanopeuteen kiihdyttäminen aiheuttaa turhia päästöjä.
Tiesuunnitelma liittymän parantamiseksi on valmis. Toimenpiteillä parannetaan kantateiden turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta erityisesti vilkkaammin liikennöidyn kantatien 63 suunnassa. Liittymän parantaminen mahdollistaa myös maankäytön kehittämisen liittymän läheisyydessä. Myös kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen on hankkeen keskeisiä tavoitteita.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 1 100 000 euroa momentille 31.10.20 kantateiden 63 ja 68 liittymän parantamiseen.
Koskenkorvan taajama sijaitsee 10 kilometrin päässä sekä Ilmajoen että Kurikan keskustasta. Kurikasta on pyörätieyhteys Ilmajoen suuntaan Koskenkorvalle asti. Ilmajoen keskustasta Koskenkorvan suuntaan pyörätietä on maantien 7000 (Ilmajoentie) varressa noin 5 km ammattioppilaitokselle saakka. Oppilaitoksen ja Koskenkorvan väliseltä, 5,2 kilometrin pituiselta osuudelta pyörätie puuttuu.
Ilmajoen kunta on päättänyt toteuttaa uuden alakoulun Koskenkorvalle maantien 7000 varteen. Kouluun tullaan yhdistämään useita pienempiä alakouluja, jolloin koululaisia kulkee mm. Ilmajoentietä pitkin. Tien varressa pyörätiettömässä kohdassa sijaitsee lisäksi Etelä-Pohjanmaan opisto. Uuden koulun suunnitelmassa todetaan, että koulun jalankulku- ja pyöräliikenteen verkon laajentaminen kannustaa sekä koululaisia, että alueen muita asukkaita käyttämään polkupyörää arjen matkoilla nykyistä enemmän auton sijaan. Lisääntyvä pyöräliikenne edistää hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista.
Maantien 7000 liikenne on noin 2000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne tiellä on Etelä-Pohjanmaalle tyypillisesti sekaliikennettä. Tiellä kulkee ajoneuvoja erityisen runsaasti maatalouden raskasta ja isoa kalustoa, mikä tekee tien vaaralliseksi jalankulkijoille ja pyöräilijöille.
Etelä-Pohjanmaan pyöräliikenneverkkoselvityksessä Kurikka – Ilmajoki – Seinäjoki osuuden on todettu olevan Maakunnan tärkeimpiä kevyen liikenteen yhteyksien kehityskohteita. Yhtenäisestä pyörätieyhteydestä puuttuu tämä 5,2 km osuus Ilmajoki-Koskenkorva ja sekä 6 km pituinen osuus Ilmajoki-Seinäjoki -väliltä. Sähköpyörillä kuljetaan aiempaa pidempiä matkoja, jolloin kunta ja kyläkeskusten välisten, turvallisten pyöräteiden tarve kasvaa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 300 000 euroa momentille 31.10.20 maantien 7000 kevyen liikenteen väylän suunnitteluun.
Maantie mt 6650, yhdistää Teuvan Perälän ja Karijoen Myrkyn kylät kantatiehen 67 ja valtatiehen 8. Tien kokonaispituus on noin 20 kilometriä. Tien kunto on erityisesti Perälän ja Myrkyn kylien välillä heikko. Maantien päällysteen kunto vaihtelee paljon ja on heikko tai erittäin heikko noin puolet 5 kilometrin matkalla. Pahimmissa päällystevauriokohdissa tielle on noussut ajoneuvoja vaurioittaneita kiviä.
Tien varrella sijaitsee runsaasti pienyrityksiä, erityisesti maatalousyrityksiä sekä Myrkyn kylässä Suupohjan alueella merkittävä hevosurheilukeskus, minkä vuoksi tiellä kulkee runsaasti eläinkuljetuksia suhteessa vuorokausiliikenteeseen. Heikko päällysteen kunto haittaa alueen yritysten toimintaa ja lisää raskaan liikenteen onnettomuusriskiä. Tien keskivuorokausiliikenne on 300-500 ajoneuvoa/vrk. Teuvan kunta pitää tien parantamista kunnan kannalta tärkeänä.
Koko tieosuuden kunnostamisen kustannusarvio on 1 300 000 euroa, mutta tien parantaminen voidaan tehdä myös useammassa osassa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 600 000 euroa momentille 31.10.20 yhdystien mt 6650 parantamiseen kantatien 67 ja Myrkyn kylän välisellä osuudella.
Kokkola-Pietarsaaren lentokenttä kehittää sähköisiin lentokoneisiin perustuvaa ja päästötöntä lentoliikennettä Suomen Kokkola-Pietarsaaren talousalueen ja Ruotsin Skellefteån kaupungin välillä. Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on päästöttömän ja kaupallisesti toimivan reittiliikenteen aloittaminen alueiden välillä 19-paikkaisella sähkölentokoneella vuodesta 2026 alkaen.
Sähköisiin lentokoneisiin perustuva lentoliikenne parantaa kestävään kehitykseen perustuvaa saavutettavuutta sekä mahdollistaa ilmastonmuutoksen ja ekologisesti kestävän matkailun tavoittelun. Päästötön lentoliikenne vahvistaa myös meneillään olevien akkukemikaalien jalostukseen perustuvien suurhankkeiden toteutumista ja saavutettavuuden parantamista Suomen Keski-Pohjanmaan ja Ruotsin Skellefteån välillä. Sähkölentokoneiden tukeutumisjärjestelmän ja toimintaedellytysten kehittämisellä Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalle mahdollistetaan koneiden tarvitseman latausaseman perustaminen, sähkön saanti koneille turvataan ja luodaan kentälle latausasemaan liittyvä infra.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 500 000 euroa momentille 31.10.31 sähköisen lentoliikenteen latausaseman perustamiseen Kokkola-Pietarsaaren lentokentälle.
Kokkolan satama on Suomen suurin bulkkitavaran satama ja yleissatamanakin kolmanneksi suurin. Kokkolan satama on Merenkurkun ja Perämeren satamista merkittävistä suurin ja vaikuttavin. Kokkolan sataman syyskuussa 2020 käyttöön otettu 14 metrin syväväylä mahdollistaa Cape Size -luokan merikuljetukset Kokkolasta maailmalle.
Muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa yhteydet länteen korotuvat ja vihreän siirtymän vienti- ja tuontituotteita kulkee Kokkolan sataman läpi merkittävästi aikaisempaa enemmän. Vuoden 2024 lopusta avautuu uutena esimerkiksi Keliber Oy:n lithiumhydroksidikuljetukset meritse Kokkolan satamasta maailmalle samaan aikaan, kun Kokkolan sataman kautta tuodaan tuulivoimapuistojen tarvitsemat tuulimyllyt Keski-Pohjanmaan alueelle.
Tavaraliikenteen raideliikennettä on kehitetty Kokkolan satamassa määrätietoisesti katkeamattomaksi ketjuksi muualta Suomesta Kokkolan sataman kautta maailmalle. Kaksoisraide Kokkolan sataman ja Kokkolan ratapihan välillä on välttämätön Suomen viennin edellytysten turvaamiseksi, kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja vähähiilisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Satamatoimintojen automatisointi luo mahdollisuuden lisätä sataman logistisia ja turvallisuuteen liittyviä toimintoja laajentamalla alueen LTE-verkkoa, lisäämällä verkon toimintakykyä ja kehittämällä LTE-verkon valvonta- ja analysointikykyä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 220 000 euroa momentille 32.30.40 Kokkolan sataman satamatoimintojen automatisointiin.
Keski-Pohjanmaalta Perhosta Keski-Suomen Kinnulaan johtava yhdystieluokkainen maantie 7520 on alueellisesti tärkeä maakuntia ja kuntakeskuksia yhdistävä tie. Tienvarren asutuksen lisäksi 41,2 km pituinen tieyhteys on logistisesti tärkeä alueen elinkeinotoiminnalle mm. maatalouden tavaravirtojen, puutavara- ja turvekuljetusten sekä alueen loma- ja virkistysmatkailun kuljetuksille ja saavutettavuudelle.
Äänekosken Biotuotetehtaan (Metsä Group) raaka-ainehankinnan osalta tiellä on keskeinen merkitys alueen, myös valtion omistamien, metsien hyödyntämisen mahdollistajana. Tiehen rajautuu Salamajärven kansallispuisto sekä luonnonsuojelualueita, jotka osaltaan lisäävät tiestön käytön tarvetta koronaepidemian jälkeen kansallispuistoon kohdistuvien kasvaneiden matkailuvirtojen seurauksena.
Tiestölle on tehty osaparannustöitä, mutta investointipäätöksen tekemiseksi vaadittu tiesuunnitelma koko tiepituudelta on vajaa tai puuttuu.
Tammikuussa 2014 tehdyn (WSP Finland Oy) arvion mukaan koko tieosuuden parannushankkeen kustannusarvio on 7,25 Meur.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 220 000 euroa momentille 31.10.20 yhdystien 7520 Perho–Kinnula puuttuvan tiesuunnitelman laatimiseen.
Maantie 18073 kulkee valtatie 28:lta Roikolasta noin 8,4 km Koskenmaalle. Tien rakenne on kovalla koetuksella tien varrella olevan vahvan yritystoiminnan ja maatalouden vuoksi. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on raportissaan 121/2015 luokitellut Roikola-Krekilä –tien merkitsevyysluokkaan 1. Maantie on ainoa päällystämätön luokkaan 1 luokiteltu tie Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 110 000 euroa momentille 31.10.20 maantie numero 18073 tiesuunnittelun tekemiseksi välille Roikola–Krekilä.
Kaustislaisen viulunsoiton toimintaympäristö ja siihen liittyvän kehittämistyön potentiaali muuttui ratkaisevasti Unescon luetteloitua Kaustislaisen viulunsoiton Unescon aineettoman kulttuuriperinnön ihmiskunnan luetteloon. Aineeton kulttuuriperintö on noussut Suomessa tärkeään rooliin sosiaalisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen ja Agenda 2030-tavoitteiden edistämisen kannalta mm. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen ja Faron kulttuuriperintösopimuksen ratifioimisen myötä.
Keski-Pohjanmaan liitto esittää rahoitusta aineettoman kulttuuriperinnön tietoisuuden lisäämiseen Suomessa. Tähän sisältyy mm. kaustislaisen viulunsoiton suojeluohjelman jalkauttamista, aineettoman kulttuuriperinnön hyödyntämistä kulttuurimatkailun kehittämisessä ja kansainvälisen toiminnan vahvistamisessa sekä aineettoman kulttuuriperinnön koulutuksen ja oppimisen edistämistä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 180 000 euroa momentille 29.80.55 aineettoman kulttuuriperinnön tietoisuuden lisäämiseen Suomessa.
Toholammin kunnassa on viisitoista (15) kyläkeskusta, joista Toholammin kunnan keskusta, kirkonkylä, sijaitsee kantatien 63 ja maantien 775 risteämiskohdassa. Kunnan palvelut ovat keskittyneet asemakaavoitetulle alueelle, joka sijaitsee kantatien 63 varrella Lestijoen molemmin puolin sekä maantien 775 solmukohdassa. Toholammilla on neljä alakoulua, yläkoulu, lukio sekä Artesaaniopisto. Kuusiston koulu (vuosiluokat 7-9) ja Herman Ojalan koulu (perusopetuksen vuosiluokat 1-6 sekä erityisluokan oppilasryhmät 0 -9) sijaitsevat kirkonkylällä Ullavantien (kantatie 63) läheisyydessä.
Toholammin kuntakeskuksen halkaisevat Etelä- ja Pohjois-Suomen yhdistävä kantatie 63 ja seututie 775 Himanka-Viitasaari. Toholammin kunnan maantieverkolla suurimmat liikennemäärät ovat kantatiellä 63 keskustaajaman kohdalla noin 3590 ajon/vrk, josta raskaan liikenteen määrä on 319 ajon/vrk:ssa. Riski ja huoli vakavien onnettomuuksien tapahtumisesta kuntakeskuksen alueella ja kuntakeskuksesta Määttälään ja Viitojan koululle on suuri.
Alueelle tulisikin välttämättä saada kevyen liikenteen väylät turvaaman koululaisten liikkuminen alueella. Kevyenliikenteen väylien suurin tarve on Toholammin kirkonkylä – Määttälä välillä sekä Viitojan koulu – Kirkkojärven tien välillä. Rakennettavat kevyen liikenteen väylät olisivat samalla osa maakunnallista Lestijoen kulttuurimaisemaa ja edistäisivät pyöräilymatkailun kehittymistä alueella sekä tukisivat toteutuessaan kunnan ilmastotyön edistymistä, kun turvallisten kevyen liikenteen väylien myötä saadaan yksityisautoilua vähennettyä, lapset ja nuoret liikkumaan ja ilmastopäästöjä vähennyttyä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 980 000 euroa momentille 31.10.20 Toholammin kuntakeskuksen kävely- ja pyöräilyreittien kehittämiseen.
Etelä-Pohjanmaan ELY:n toimialueella on noin 6000 km päällystettyjä teitä, joista noin puolet kuuluu päällystettyjen teiden alimpaan kunnossapitoluokkaan. ELY-keskuksien perusväylänpitoon varatut määrärahat eivät riitä näiden teiden kunnossapitoon. Vuoden 2023 päällystysohjelma on reilut 100 km, kun pitäisi päällystää yli 400 km, jotta korjausvelan kasvu voitaisiin pysäyttää. Tämän takia huolestuttava määrä teitä on Pohjanmaallakin huonossa tai erittäin huonossa kunnossa. Niiden joukossa on paljon teitä, joita ei enää kannata paikata systemaattisesti. Niillä paikataan ainoastaan liikennettä vaarantavat syvät kuopat. Näillä vähäliikenteisillä teillä on kuitenkin aktiivista päivittäistä liikennettä. Lukuiset ihmiset ja seutukunnan yritykset käyttävät teitä omiin liikkumis- ja kuljetustarpeisiinsa.
Vexalantie Uudessakaarlepyyssä on pikaisen kunnostamisen tarpeessa. Tietä käyttävät päivittäin sekä alueen asukkaat että maatalouden, turkistalouden ja kalatalouden yritykset. Vexalassa sijaitsee myös suosittu ympärivuoden toimiva tapahtuma- ja konferenssikeskus Glasbruket Resort. Vexalantie on myös suosittu reitti alueella sijaitseville vapaa-ajan asunnoille. Tien liikennemäärä on lähellä kunnossapitoluokan maksimia eli 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tien kunnosta saadaan jatkuvasti valituksia tien käyttäjiltä. Valitukset liittyvät yleensä tien päällysteen merkittäviin vaurioihin, joita ei enää pystytä korjaamaan väliaikaisilla paikkauksilla.
Monäsintie on toinen nopeita kunnostamistoimenpiteitä vaativa tie Uudessakaarlepyyssä. Tietä käyttävät päivittäin yksityiset henkilöt sekä alueen maatalous- ja turkistalousyrittäjät. Tien liikennemäärä on lähes 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Monäsissä sijaitsee paljon kesämökkejä sekä suosittu Storsandin uimaranta, jossa vierailee kesän aikana tuhansia ihmisiä. Monäsintien päällysteen vauriot ovat niin merkittäviä, ettei niitä ole enää mielekästä korjata tilapäisillä paikkauksilla. Tien kuopat heikentävät liikenneturvallisuutta ja aiheuttavat meluhaittaa sekä vaurioita ajoneuvoihin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 500 000 euroa momentille 31.10.20 Uudenkaarlepyyn Vexalantien ja Monäsintien kunnossapidon edistämiseen.
Valtatie 8 (E8) on länsirannikon tärkein tieyhteys ja se kuuluu Suomen maanteiden pääväyliin. Valtatien 8 varrella Turusta Ouluun asuu lähes miljoona asukasta ja sijaitsee yli 400 000 ihmisen työpaikka. Tietä kehitetään korkealuokkaisena pääväylänä. Vt8 yhdistää länsirannikon kaupunkeja ja satamia muodostaen tärkeän kuljetusreitin kotimaan sisäisille ja ulkomaille suuntautuville kuljetuksille. Tiellä on suuri merkitys länsirannikon raskaalle vientiteollisuudelle ja satamakuljetuksille. Tien liittymät ja geometria kaipaavat parantamista.
Kristiinankaupunkiin on suunnitteilla miljardiluokan vihreän vedyn ja teräksen tuottamiseen liittyviä teollisia investointeja. Valtatie 8 kunto välillä Tiukka-Metsälä ei kuitenkaan vastaa pääväylälle asetettuja kriteerejä. Tieosuuden liian kapea poikkileikkaus, rakenteelliset vauriot sekä päällysteen huono kunto vaarantavat ja hidastavat raskaan liikenteen kuljetuksia. Koko tieosuuden korjaamisen kustannusarvio n. 7 milj. euroa, mutta kiireellisimpien toimenpiteiden kustannusarvio n. 1 milj. euroa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 1 000 000 euroa momentille 31.10.20 Vt 8 parantaminen välillä Tiukka-Metsälä.
Vaasan keskustasta Vaskiluodon satamaan on yksiraiteinen 3,5 kilometriä pitkä sähköistämätön raideyhteys. Vaskiluodon rata remontoitiin vuonna 2016 erikoiskuljetuksille sopivaksi. Rata sai silloin uudet aiempaa kantavammat ratakiskot ja pölkyt. Samalla tehtiin myös kallioleikkauksia, radan vaihteet uusittiin ja radan tukikerrokseen vaihdettiin uudet sepelit. Rata kestää jopa 450 tonnin kuormia ja se mahdollistaa vientiyhteyden maailmalle Vaasan sataman kautta.
Vaskiluotoon, Vaasan sataman läheisyyteen, nousi vuonna 2022 Wärtsilä Oyj:n tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskus (Sustainable Technology Hub, STH). Wärtsilän tiloissa valmistetaan moottoreita ja tehdään tutkimustyötä vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntämiseksi. STH:n tiloissa työskentelee noin 1500 Wärtsilän työntekijää. STH:n vieressä sijaitseva logistiikkakeskus koordinoi kaikkia Wärtsilän toimituksia Vaasassa.
Vaskiluodon radalla olisi mahdollista kuljettaa sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Henkilöliikenteessä on mahdollista rakentaa matkaketju, jossa raideliikenne yhdistyy osaksi laivaliikennettä. Ruotsin puolella Uumajassa on hiljattain avattu uusi henkilöliikenneyhteys raiteita pitkin kaupungin keskustaan. Vaasan radan loppuosan sähköistäminen mahdollistaisi myös rakentumassa olevan GigaVaasa-akkuteollisuusalueen tuotteiden päästöttömät (automatisoidut) kuljetukset satamaan asti sekä suunnitteilla olevan raitiojunaliikenteen akkuteollisuusalueen, keskustan ja sataman työpaikkojen välillä. Vaskiluodon satama on lisäksi yksi Suomen huoltovarmuussatamista. Sähköistyksen puute on nykyisillään pullonkaula huoltovarmuutta ajatellen. Sähköistämisen suunnittelun kustannusarvio on 75 000 euroa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 100 000 euroa momentille 31.10.77 Vaasan radan sähköistämisen suunnitteluun välillä Vaasan keskusta-Vaskiluodon satama.
Hankkeessa saneerataan pääteiden valaistusta energiatehokkaammaksi Pohjanmaan alueella (Kruunupyy, Laihia, Mustasaari). Saneerauksella parannetaan pääteiden valaistuksen valaisutehoa ja energiatehokkuutta, mikä lisää tienkäyttäjien ja kevyen liikenteen turvallisuutta sekä viihtyvyyttä. Investoinnin takaisinmaksuaika on vain 3–4 vuotta.
Tutkimusten mukaan tievalaistus vähentää yleisillä teillä pimeän ajan onnettomuuksia keskimäärin 30 %:lla – ja eniten se vähentää juuri vakavia liikenneonnettomuuksia. Valaistuksen saneeraaminen moderneiksi led-valoiksi vähentää myös energiankäyttötarvetta sekä tarvittavien huoltotoimenpiteiden määrää.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 220 000 euroa momentille 31.10.20 pääteiden valaistuksen saneeraukseen energiatehokkaammaksi Pohjanmaan alueella.
VEBIC on Vaasan yliopiston monitieteinen energian ja kestävän kehityksen tutkimus- ja innovaatioalusta. Se vastaa tehokkaan energialiiketoiminnan paikallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin tarpeisiin sekä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. VEBIC kokoaa yhteen huippututkijat, monipuolisen tutkimusinfrastruktuurin, liike-elämän ymmärryksen, kansainväliset verkostot ja julkishallinnon tuen. Strateginen yhteistyö Vaasan seudun energiateknologiayritysten kanssa on luonut erinomaisen pohjan VEBIC-tutkimusalustan menestykselle.
Vaihtoehtoisten polttoaineiden ja niiden moottorikäytön tutkimus on yksi VEBIC-tutkimusalustan energiatransitiotutkimuksen painopistealueita. Vety on yksi keskeisiä tulevaisuuden polttoaineita pyrittäessä vähentämään raskaan liikenteen ja merenkulun kasvihuonepäästöjä. Pohjanmaalle on suunnitteilla useita merkittäviä vihreän vedyn tuotantoon liittyviä teollisia investointeja. VEBIC on vahvasti mukana tutkimassa vetytalouden mahdollisuuksia ja tekee tiivistä yhteistyötä yrityselämän kanssa. VEBIC-tutkimusalustan kehittämisessä halutaan nyt satsata entistä enemmän vetykäyttöisten moottoreiden ja niiden polttoainejärjestelmien kehittämiseen. VEBIC-tutkimusalustan vetyyn ja muihin kaasumaisiin polttoaineisiin liittyvät tutkimus- ja varastointilaitteiston investointitarpeet ovat yhteensä 500 000 euroa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 500 000 euroa momentille 32.20.41 Vaasan yliopiston VEBIC tutkimus- ja innovaatioalustan vetyinfran kehittämiseen.
Sähköinen lentäminen voi perustua akkusähköön, polttokennosähköön tai hybriditeknologiaan. Akkujen energiatiheyden kasvaessa sähkökäyttö mahdollistaa hieman suurempien lentokoneiden lennot. Liikenteen sähköistymisen megatrendi koskee lentoliikenteessä erityisesti lyhyemmän kantaman ja kapasiteetin kalustoa. (Mäntynen, Huhtala & Pajarre. Sähköinen lentäminen Suomessa. Traficom 16/2022.)
Sähköisen lentämisen kilpailullinen tila liikennejärjestelmän näkökulmasta on yli 200 kilometrin matkoilla sekä reiteillä, joilla junaliikennettä ei ole tai maantieteellisten esteiden, kuten vesistöjen, ylittämisessä. Suomessa on kattava lentoasemien ja lentopaikkojen verkosto, joka voi toimia alustana sähköiselle ilmailulle. Tämä edellyttää kuitenkin investointeja lataus- tai vedynjakeluinfrastruktuuriin. (Mäntynen, Huhtala & Pajarre. Sähköinen lentäminen Suomessa. Traficom 16/2022.)
Sähkölentokoneiden matalammat operointikustannukset ovat eduksi liikenteen järjestämiselle ja käynnistämiselle. Sähköisen lentämisen kehittäminen tukee myös kestävän liikkumisen ja matkailun päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Lentokoneiden sähkölataus mahdollistaisi Vaasassa sähköisen lentämisen kehittymisen meren yli Ruotsiin esim. Uumajaan ja Norjaan (mm. taksilennot) sekä valtakunnan sisäisen reittiliikenteen sekä ilmailuharrastuksen kehittämisen. Sähkölentämistä on tutkittu alueella laajasti. Sähkö- ja vetyteknologioihin perustuvaa lentämistä on mahdollista kehittää myös osana Vaasan akku- ja vetyteollisuusklusteria. Sähkölatausaseman rakentamisen kustannusarvio on noin 500 000 euroa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 500 000 euroa momentille 31.10.31 Vaasan lentoaseman lentoliikenteen sähkölatausaseman rakentamiseksi.
Osuuskunta Viexpo (vienti + export) perustettiin 1970 Suomen ensimmäisenä alueellisena non-profit vienninedistämisorganisaationa. Viexpon perustehtävä on neuvoa ja palvella kaikkien toimialojen yrityksiä vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Tavoitteena on parantaa pk-yritysten valmiuksia kansainvälistymisen eri vaiheissa, nopeuttaa yritysten pääsyä uusille markkinoille, madaltaa viennin aloituskynnystä ja vähentää kansainvälistymiseen ja vientiin liittyviä riskejä.
Viexpo palvelee yrityksiä tarvelähtöisesti ja räätälöidysti. Viexpon tarjoaa tukea muun muassa asiakkaiden etsinnässä ja kontaktoimisessa, kilpailijoiden ja hintatason kartoittamisessa, sopimus- ja tukiasioissa, messuille osallistumisessa sekä kansainvälisessä markkinoinnissa. Viexpon palvelujen kysyntä on edelleen kasvanut ja laajentumassa niin alueellisesti kuin kansallisesti. Viexpolle varatun määrärahan turvin Viexpo on voinut vuosittain entistä paremmin vastata tähän kasvavaan kysyntään. Alueellisesti Viexpo toimii kaikkien kolmen pohjalaismaakunnan yritysten kansainvälistymisen tukena. Viexpo on myös Pohjanmaan ELYn kansainvälistymisyksikkö Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, ja tekee laajasti yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan ELYn kanssa
Pohjoismaat ovat perinteisesti tärkeitä vientimarkkinoita suomalaisille yrityksille. Viexpo koordinoi NordicHubia, joka muodostaa alustan suomalaiselle klusteritoiminnalle sekä pohjoismaisen klusteriverkoston. NordicHub tuo esiin ja yhdistää suomalaisia klustereita ja kehittää klustereiden toimintaa ja edistää tiedonjakoa. NordicHubille kohdennetun erillisen määrärahan avulla Viexpo on voinut ottaa suuria askeleita NordicHub-työssä kansallisesti sekä pohjoismaisen yhteistyön luomisessa. Tulokset ovat poikkeuksetta lupaavia ja siksi tämän työn tulee voida jatkua sekä edelleen vahvistua.
Viexpon rooli on edelleen vahvistumassa, kun maailmantilanne suuntaa kasvutoiveet länteen ja erityisesti Pohjoismaisille markkinoille. Viexpon palvelujen kysynnän kasvaessa sen kokonaisrahoitus tulisi palauttaa vuoden 2022 tasolle eli 460 000 euroon.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta varaa 460 000 euroa momentille 32.20.40 Osuuskunta Viexpon vuoden 2024 toimintaan.
Kauhavan lentokenttä (virallisesti lentopaikka) on yksi viidestä mittasuhteiltaan ykkösluokan tukikohtaa vastaavista lentokentästä Suomessa. Kiitoradan pituus on 2 700 metriä, leveys 60 metriä ja lisäksi kentällä on täysimittainen rullaustie. Kantatiellä 63 kentän läheisyydessä on varalaskupaikka, jolta on asfaltoitu yhteys lentokenttäalueelle.
Vuosien 2012—2015 puolustusvoimauudistuksessa varuskunnan toiminta päättyi Kauhavalla vuoden 2014 lopussa. Tämän jälkeen lentokenttä on ollut paitsi harrastelijailmailun käytössä myös erittäin pidetty lentoharjoituspaikka Ilmavoimien lentäjille, sillä ilmatila ja puitteet harjoituksille ovat erittäin hyvät.
Vuonna 2020 Kauhavalla järjestetyn Ilmailuliiton päälentonäytöksen edellä kentän kuntoa selvitettiin Ilmavoimien ja Destian toimesta. Selvitysten perusteella Sotilasilmailun viranomaisyksikkö teki toukokuussa 2020 hyväksyntäpäätöksen Kauhavan lentopaikan käytöstä sotilasilmailuun(CQ4354). Päätökset ovat aina määräaikaisia, nykyistä hyväksyntäpäätöstä lentopaikan soveltuvuutta sotilasilmailuun on jälleen jatkettu toukokuussa 2022.
Kun huomioidaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ja jo Krimin 2014 kriisin jälkeen muuttunut maailmanpoliittinen tilanne, Kauhavan edullinen strateginen sijainti sekä kentän mittasuhteet ja tukikohtafasiliteetit, on kentän ylläpitäminen ja harjoituskäyttö sekä kansallisen puolustuksen että kansainvälisen yhteistyön kannalta perusteltua. Kokonaan kotimaisessa ja paikallisessa omistuksessa olevaa Kauhavan lentokenttää ja ns. LSK:n tukikohta-aluetta voitaisiin hyödyntää esimerkiksi Ilmasotakoulun koulutuslentotoiminnassa, Ilmavoimien tukikohtaharjoituksissa ja tukilentolaivueen tai yksittäisen hävittäjälaivueen toiminnassa.
Pitkäaikaisen harjoituskäytön suunnittelu vaatii harjoituksissa hankittuihin kokemuksiin perustuvaa arviota alueen harjoituskäytöstä sekä käyttöön liittyvistä alueen kehitystarpeista. Valtion on perusteltua kattaa näistä harjoituksista ja niihin liittyvästä arvioinnista syntyvät lisäkustannukset.
Tämä määräraha on tarkoitettu toteuttamaan 1—2 kappaletta noin viikon mittaista harjoitusta Kauhavan lentokentällä ja ns. LSK:n tukikohta-alueella vuonna 2023.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta varaa 320 000 euroa momentille 27.10.18 Ilmavoimien lentotoimintaharjoituksiin Kauhavan lentokentällä.
Valtatie 18 on merkittävä kolmea maakuntaa ja maakuntakeskusta sekä Länsi- ja Itä-Suomea yhdistävä liikenneväylä. Tie on myös merkittävä osa niin sanottua Skandinaavista vihreää kuljetuskäytävää (Midnordic Green Transport Corridor), joka kulkee aina Norjan Trondheimista Venäjän rajalle Parikkalaan. Koko reitin merkittävin liikennettä haittaava osuus on välillä Myllymäki—Multia.
Kyseessä on koko maassa ainoa valtatieverkon puuttuva osuus. Valtatiereitti on nyt viitoitettu tilapäisesti vanhoja, mutkittelevia maantieuria Väätäiskylän kautta, eikä se ole kilpailukykyinen reitti Suomen poikittaiskuljetuksille. Valtatien 18 oikaisulla olisi erittäin suuria myönteisiä vaikutuksia muun muassa Vaasan ja Kaskisen satamille, ja kokonaisuudessaan se parantaisi ympäristöä ja nostaisi elintasoa poikittaisyhteyden varrella koko Suomessa kaikkia Pohjoismaita myöten parantaen myös kulkuyhteyksiä Pietariin.
Erityisesti hanke parantaa Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan välisiä liikenneyhteyksiä ja luo merkittäviä kehittymisedellytyksiä alueen kunnille. Rakennustyön kustannusarvio on valmisteilla olevan hankearvioinnin mukaan yhteensä 65 miljoonaa euroa, jonka lisäksi hankkeeseen kiinteästi liittyvän maantien 621 osuus Keuruu—Liesjärvi on lisäksi noin 10-20 miljoonaa euroa.
Hankkeelle ei ole olemassa tiesuunnitelmaa, ainoastaan yleissuunnitelmatasoinen aluevaraussuunnitelma. Yhteysvälistä tulee laatia tiesuunnitelma sekä mahdollisesti myös ympäristövaikutusten arviointi. Niiden kustannuksiksi arvioidaan 1,2 miljoonaa euroa. Valtatien 18 kokonaisarviointi Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä, ja siten myös Ähtärin ja Multian välillä, on valmistumassa Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan liittojen, ELY-keskusten sekä alueen kuntien yhteistyönä. Lisäksi valtatietä 18 ja seututietä 621 koskevaa hankearviointia tehdään Alavuden ja Jyväskylän välillä, muun muassa Keuruulla, Multialla ja Ähtärissä.
Teiden vaikutuksia mm. talouteen, luonto- ja ympäristötekijöihin, tie- ja liikennetekniikkaan sekä alueen asukkaisiin on alustavasti selvitetty. Selvityksiä ja vaikutusten arviointeja voidaan käyttää hyväksi kuntien maankäytön suunnittelussa ja ELY-keskusten väyläsuunnittelussa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 1 200 000 euroa momentille 31.10.77 valtatien 18 oikaisun suunnitteluun ja hankkeen käynnistämiseen välillä Ähtärin Myllymäki—Multia.
Seinäjoen lentoasema on ollut toiminnassa 1970-luvulta saakka ja aluetta on kehitetty voimakkaasti viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Olemassa olevalta infrastruktuuriltaan lentoasema on maan kärkitasoa maakuntalentokenttien välisessä vertailussa, sillä investointeja alueeseen on tehty noin 15 miljoonalla eurolla. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja FinnHEMS:in investoinnit nostavat investoidun summan yhteensä yli 20 miljoonaan euroon. Säännöllisen reittiliikenteen päättyessä vuonna 2013, ryhdyttiin etsimään ratkaisuja lentoaseman toiminnassa ylläpitämiseksi. Vuodesta 2016 saakka Lentoasemaa on pyöritetty ns. On demand -konseptilla, jolla on saatu toiminta ylläpidettyä pienellä 350 000 euron vuosittaisella budjetilla. Lentotoiminnalta vapautuneet tilat saatiin neuvoteltua Seinäjoen koulutuskuntayhtymän käyttöön ja ensimmäiset logistiikka ja maanrakennusalan opiskelijat aloittivat Rengonharjulla opiskelunsa 2018 vuoden alussa 350 oppilaan voimin. Näiden toimenpiteiden avulla on turvattu lentotoiminnan ylläpitäminen ja säilyminen maakunnan käytössä tulevaisuudessakin.
FinnHEMS:in lääkärihelikopteritukikohta aloitti toimintansa kentällä syksyllä 2022. Tukikohdassa on hälytysvalmius 24 tuntia vuorokaudessa ja se työllistää 20-25 henkilöä. Vuotuisen hälytysmäärän arvioidaan olevan noin 1 500-2 000. Lentoasemalla toimii kaksi yksityistä kansainvälisesti toimivaa liikelentoyhtiötä sekä aktiivinen ilmailukerho, jonka kalustolla lennetään myös palo- ja etsintälentoja. Liikelentoja kentälle kertyy vuodessa yli 400, jossa vierailee ympäri vuoden kotimaisia ja kansainvälisiä yksityisiä tilaus- ja liikelentoja. Lisäksi kenttä palvelee sotilasilmailu-, viranomais-, ambulanssi- sekä elinsiirtolentoja. Kokonaisuutena vuositasolla lento-operaatioita on joitakin tuhansia.
Lentoasema on elintärkeä Etelä-Pohjanmaan talousalueen elinvoimaisuuden, kansainvälistymisen kasvun, sekä huoltovarmuuden kannalta. Kenttä toimii kaikkina vuodenaikoina ympärivuorokautisesti osana kansallista infrastruktuuria, valmiina palvelemaan tarvittaessa niin maanpuolustuksen kuin huoltovarmuuden tarpeita. FinnHEMS-lääkäritukikohdan sijoittuminen lentoasemalle on konkreettisena osoituksena kentän tärkeydestä jokaiselle maakunnan asukkaalle. Myös geopoliittisen toimintaympäristön muutos, Suomen natojäsenyys ja viimeaikaisissa kriiseissä esille noussut huoltovarmuuden korostuminen puoltavat omalta osaltaan Länsi-Suomen liikenneinfrastruktuurin monipuolista kehittämistä.
Ilmaliikenteessä on käynnissä historiallinen murros, joka tuo markkinoille ekologisia lentoratkaisuja ja ilman miehistöä lentäviä laitteita. Sähkölentokoneita kehitetään eri puolilla maailmaa. Ensimmäiset tulevat markkinoille vuosikymmenen puolivälissä ja laajemmin ensi vuosikymmenen vaihteen tietämissä. Vety tulee olemaan tärkeässä roolissa niin sähkö- kuin polttomoottorikäyttöisissäkin lentokoneissa. Lentoasema-alueelle on selvitelty aurinkoenergiavoimalan hyödyntämismahdollisuuksia tukemaan sähkölentokoneiden käyttöönottoa, sekä kestävän kehityksen logistiikkatarpeita.
Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta, tilasivat Akke-rahoituksella Destian lentoasemaympäristön visio- ja toimintasuunnitelma 2030 -selvitystyön, joka esittää konkreettisia näkökulmia alueen kehityssuunnasta ja hyödyntämättömästä potentiaalista. Suomi tarvitsee jatkossa enemmän erityyppisiä lentopaikkoja. Tässä tulevaisuuden kehityksessä Seinäjoen lentoasema ja sen ruuhkaton ilmatila omaavat merkittävän paikkansa ja roolinsa erityisesti miehittämättömien rahtilentojen edelläkävijänä.
Ilmajoen Rengonharjun alueesta ja siellä sijaitsevasta Seinäjoen lentoasemasta voidaan kehittää uuden ajan rahtiliikenteen solmupiste, johon saapuu ja josta lähtee lentorahtia. Seinäjoen lentoaseman sijainti on optimaalinen, sillä ilmateitse saavutettavien henkilöiden määrä 100 km säteellä on 355 000 ja 160 km säteellä 700 000 henkilöä. Maanteitse tunnin ajomatkan päässä saavutetaan 200 000 henkilöä ja 60 000 yritystä, kahden tunnin ajomatkan saavutettavuus on 900 000 henkilöä ja 130 000 yritystä. Lisäarvona on tavaroiden yhdistely ja muu logistinen jatkojalostus sekä nopea jatkokuljetus lentäen joko Suomeen tai ulkomaille. Lentoaseman lähellä sijaitseva logistiikkakeskus tarjoaisi myös tiekuljetuksin suoritettavaa jakelua ja keräilyä niihin soveltuville tavararyhmille.
Seinäjoen koulutuskuntayhtymän lentokenttäalueella tarjoaman logistiikka-alan koulutuksen lisäarvo alueelle on myös erityisen tärkeä. Alueen monipuolisuudesta hyötyy ammatillinen koulutus ja sitä kautta opiskelijat, alueella toimivat yritykset saavat suoraa alueelta koulutettua työvoimaa. Lentoasema hyötyy alueen elinvoimaisuudesta, koko maakunta saa uudenlaisen logistisen keskittymän ja lentoaseman koko potentiaali saadaan hyötykäyttöön.
Valtionavustus uudenlaisen toiminnan kehittämisvaiheessa on ratkaisevaa toimenpiteiden toteutumisen varmistamiseksi tulevaisuudessa. On erityisen tärkeää jalostaa visiossa esitetyt ajatukset rahtiliikenteen kehittämisestä toimenpiteiksi, joilla aluetta saadaan kehitettyä tulevaisuuden monipuoliseksi logistiikka-alueeksi. Tämän kehitystyön mahdollistamiseksi esitetään varattavaksi valtion talousarviosta 200 000 euron määräraha. Summa tullaan käyttämään lentoasemavision toteutumista palveleviin ja alueen energiaverkoston vahvistamista edistäviin suunnitelmiin, muutosinvestointeihin sekä hankkeiden edellyttämään työpanokseen ja edistämistyöhön. (Esimerkkeinä ovat; aurinkosähkövoimalan vaatimat liittymäinvestoinnit, sähkölatausasemiin liittyvät hankinnat, asennustyöt, sekä suunnitelmat ja henkilöresurssit kehitystyön edistämiseksi)
Rengonharju-säätiön tarkoituksena on mahdollistaa omistamissaan rakennuksissa ja hallitsemillaan maa-alueilla lentoasema- ja opetustoiminnan harjoittaminen. Säätiön taustayhteisökunnat ovat Ilmajoki, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki. Säätiön kiinteistöissä toimivat Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun logistiikka- ja maanrakennusalan koulutus sekä Seinäjoen Lentoasema Oy.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta lisää 200 000 euroa momentille 31.10.41 Rengonharju-säätiön toiminnan kehittämiseen.
