Julkaistu Lännen Median lehdissä 17.4.2020
Teksti: Anita Simola
Keskustan ryhmänjohtaja Antti Kurvinen ei ota vielä kantaa, kuinka paljon testauksiin pitäisi osoittaa lisärahoitusta. Oppositiopuolue kokoomus ehdottaa testauskapasiteetin laajentamiseen 200 miljoonaa euroa.
Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat ovat tarjonneet apuaan, jotta suomalaisia voitaisiin testata koronaviruksen varalta entistä enemmän.
Toistaiseksi hallitus ei ole tarttunut tarjoukseen hankkia lisätestejä ostopalveluna.
Nyt hallituspuolue keskustassa ollaan valmiita muuttamaan linjaa.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoo Lännen Median haastattelussa, että ryhmässä toivotaan testausta entistä enemmän.
– Testausmääriä täytyy pystyä nostamaan. Tämä tarkoittaa, että kaikki tarjolla oleva testauskapasiteetti on otettava käyttöön: niin yksityisn yritysten tarjoamat, eri tutkimuslaitosten sekä yliopistojen tekemät testit.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoo, että koko testauskapasiteetti on saatava käyttöön koronan taltuttamiseksi.
Kurvinen toteaa, ettei enää ole varaa arvioida sitä, onko testin toteuttaja yksityinen vai julkinen.
– Kun on kyse taudin taltuttamisesta, niin ei ole koiraa karvoihin katsomista. On nurinkurista, että meillä on myös valtion tutkimuslaitoksia, joilla olisi kykyä testata, mutta ne eivät ole saaneet sertifiointia testaukseen.
Hän jatkaa, että rajoitukset ovat hyviä, mutta testausten laajentaminen olisi askel eteenpäin.
– Olen ymmärtänyt, että ainakin vasta-ainetestaaminen on helpompi ja nopeampi kuin varsinainen tautitesti.
Kurvinen ei tässä vaiheessa ota kantaa, paljonko testauksiin pitäisi osoittaa lisärahoitusta.
Oppositiopuolue kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen kertoo, että puolueessa on hämmästelty sitä, miksi hallitus ei ole toistaiseksi suunnannut euroakaan testausten lisäämiseen.
– Testausten massiivinen lisääminen on välttämätön osa epidemian voittamista. Aiomme ehdottaa testauskapasiteetin laajentamiseen 200 miljoonaa euroa.
Mykkänen muistuttaa, että perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) lupasi pari viikkoa sitten kolminkertaistaa testausten määrän.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kiisti Lännen edian jutussa viime viikolla, että hallituksessa olisi periaatteellista penseyttä testien hankkimiseen ostopalveluna. Varhilan mukaan yksityisten lääkäriyhtiöiden testien käytön esteenä on osittain ollut mikrobiologian laboratoriolupien puuttuminen.
– Toimiluvat ovat olleet yksi keskeisimmistä syistä, ettei yksityisen sektorin testejä ole ryhdytty käyttämään. Yksityisten firmojen testejä ei missään nimessä suljeta pois sen takia, että kyse on yksityisestä sektorista, hän totesi.
Maskeista saatava ohjeet
Hallitus on luvannut kertoa ensi viikolla lisää rajoituksista. Uudenmaan rajat avattiin tällä viikolla.
Kurvinen tähdentää, että rajoitukset perustuvat asiantuntijoiden arvioihin.
– Yksi tärkeä linjaus on, pitääkö tavallisen kansalaisen suojata kasvojaan vai ei. Tästä viranomaisten pitäisi antaa kiireesti selkokieliset ohjeet.
Nyt kansa on hämillään, sillä kukaan ei tunnu tietävän, onko esimerkiksi omatekoista kangasmaskia syytä käyttää. Terveyden- ja hyvinvointilaitokselta THL:ltä ja sosiaali- ja terveysministeriöstä on saatu täysin vastakkaisia mielipiteitä.
– Maskin käytöstä tulee paljon kyselyjä poliitikoille. Nyt pitää saada selkeä ohje siitä, onko sellaisen käyttö tarpeen esimerkiksi kauppareissuilla, kuljettaessa julkisella liikennevälineellä tai ylipäätään liikuttaessa julkisilla paikoilla. Ei voi olla niin, että asiasta käydään vain akateemista väittelyä.
Nykyohjeiden mukaan kokoontumisia on rajoitettu niin, että kerralla saa olla koolla vain kymmenen henkeä.
Esimerkiksi Saksassa raja on hilattu kahteen.
– Äkkiseltään tuo kaksi tuntuu hurjalta, mutta jos katsotaan, että siitä on apua, ei sitä pidä tyrmätä. Me emme ole esittämässä tiettyä lukua, mutta totta kai sekin on yksi vaihtoehto työkalupakissa.
Keskusta on myös valmis siihen, että muitakin alueita kuin Uusimaa voidaan eristää, jos tarve niin vaatii.
– Esimerkiksi Länsi-Lapissa on hankalia alueita. Meillä on valmius ja valmiuslaki sen mahdollistaa tietyissä tilanteissa. Kriisi ei ole ohi. Jos tauti leviää nopeasti, meillä pitää olla valmiudet uusiin rajoituksiin.