Julkaistu Pohjalaisessa 16.11.2019
Syksyn yksi pääteemoista on ollut ilmastokeskustelu, joka alkaa olla monille jo ihan liikaa. Keskustelu on kuitenkin hyvä, kun selvästi meillä on Suomessakin hyvin erilaisia näkemyksiä, miten asiaan täytyy suhtautua.
Suomeen on rantautunut voimakkaasti yhä vahvemmin amerikkalainen kulutuskäyttäytyminen. Kaikki perhejuhlat, niin arki- kuin juhlapyhätkin on vahvasti tuotteistettuja lasten kaste- ja syntymäpäiväjuhlista alkaen.
Kertakäyttökuluttaminen on lisääntynyt valtavasti. Tämä on vahvasti ristiriidassa tämän nykyisen huolestuneen ilmastokeskustelun kanssa.
Tässäkin asiassa ihmiset tavallaan jakaantuvat vahvasti kahtia. On niitä, jotka miettivät todella tarkasti jokaista ostostaan ja toisaalta on niitä, jotka eivät juuri mieti.
Marraskuun loppuun on Suomessakin jo vuosia lanseerattu amerikkalainen ”Black Friday”, musta perjantai, joka on kiitospäivän jälkeinen päivä eli marraskuun neljännen torstain jälkeinen perjantai. Tämä on Yhdysvalloissa kauppojen joulusesongin avauspäivä ja kaupoille vuoden suurin yksittäinen ostospäivä.
Tuotteita myydään alennettuun hintaan ja kauppojen aukioloajat ovat normaalia huomattavasti pidemmät. Vuosittain amerikkalaiset kuluttavat päivän aikana kymmeniä miljardeja dollareita.
Ihmisten kulutustottumuksiin ruokaostosten ja liikennekäyttäytymisen osalta on kiinnitetty paljon huomiota. Pikkuhiljaa keskusteluun nousevat kaikki muutkin kulutustottumukset.
Tänä syksynä huomiota on saanut myös se, miten paljon tekstiilijätteen määrä kasvaa jatkuvasti, vaikka ns. halpamuodin kestämättömyydestä on myös puhuttu paljon. Suomen ympäristökeskuksen mukaan suomalaisen vaatekaapista heitetään vuosittain pois keskimäärin noin 13 kiloa tekstiilijätettä.
Kun ruokatuotannossa kannatan vahvasti lähiruokaa ja suomalaista puhdasta ja laadukasta ruoantuotantoa. Vaatekeskustelussa puhun mieluusti laadukkaiden luonnonmateriaalien puolesta. Nämä voidaan kierrättää uudelleen, eivätkä välttämättä käytöstä kulu.
Suomalainen vaateteollisuus on jo pitkään voinut pahoin kerskakulutuksen vuoksi. Vaatevalmistus on siirtynyt halvempiin maihin ja samalla laatu on kärsinyt. Trendikästä olisikin nyt luopua keinokuiduista ja panostaa laatuun, luonnonmateriaaleihin. Turkis on yksi luonnollisimmista.
Voimakkaasti mielipiteitä jakava turkistuotanto on kuitenkin meillä Suomessa laadukkaasti ja asianmukaisesti hoidettu. Turkis on materiaali, joka kestää myös sukupolvelta toiselle. Isoäidiltä peritty minkkiturkki tai paapan karvalakki ei ole käytöstä kulunut. Päinvastoin turkis pysyy parempana, mitä useammin sen pukee ylleen.
Erilaisissa tutkimuksissa suomalaiset sanovat arvostavansa vastuullisuutta ja kotimaista työtä. Valitettavaa on, että tämä ei kuitenkaan näy suomalaisten ostoskäyttäytymisessä.
Edelleen tärkein määräävä tekijä on tuotteen hinta. Vastuullisuusajatukset unohdetaan nopeasti erilaisilla ”hulluillapäivillä”, tuotteiden alennusmyyntihuumassa.
Kuluttajalla on siten iso rooli vastuullisuudessa, vaikka myös yritysten on tehtävä ensin oma merkittävä osansa. Aina on myös hyvä ottaa selvää ostamansa tuotteen alkuperästä, oli se sitten ruokaa, juomaa, vaatteita tai vaikkapa huonekaluja.