Kolumni

Kirjoitus julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 13.9.2024 ”En edes yritä vielä vastata, mitä nämä keinot voisivat olla”. Näin totesi pääministeri Petteri Orpo, kun häneltä kysyttiin budjettiriihen alla kasvutoimista. Vastaus on monella tavalla hämmentävä. Vaalikaudesta on kulunut jo kolmasosa. Suomen talous on taantunut ja viimeisen vuoden aikana olemme saaneet runsaasti huonoja uutisia. Konkurssien määrä on huipussa. Rakennuslupia haetaan ennätysvähän. […]

Suomen hallituksessa kokoomus vastustaa metsien ennallistamista. Euroopan parlamentissa kokoomus kannattaa metsien ennallistamista. Suomen hallituksessa kokoomus on valmis tukemaan maataloutta. Euroopan parlamentissa kokoomus kannattaa maataloustukien leikkaamista.  Suomen hallituksessa kokoomus vastustaa uusia EU-veroja. Euroopan parlamentissa kokoomus kannattaa uusia EU-veroja.  Tämä on äänestäjien johtamista tahallisesti harhaan. Luottamusta siihen, että suomalaiset eivät ota selvää, mitä Euroopan parlamentissa tapahtuu. Luottamusta siihen,

Vaaleissa valitaan päättäjät, mutta kyse on aina myös linjasta. Tämä pätee myös Euroopan parlamentin vaaleihin. Vaaleissa valitaan Suomen uudet mepit. Samalla päätetään, millaista linjaa Brysselissä pitää ajaa. Keskustan linja on yksiselitteinen. Meppien ja muiden päättäjien pitää ajaa ensisijaisesti Suomen etua. Ja torjua etenkin arkijärjen vastaisia kotkotuksia, joita Bryssel valitettavasti edelleen suoltaa. EU:ta ei saa viedä

Historiallinen hetki koitti Etelä-Pohjanmaalla 27. maaliskuuta 2024, kun Kraatterijärvi Geopark kohosi UNESCOn arvostetun geologisesti arvokkaiden alueiden verkoston jäseneksi. Tämä ainutlaatuinen tunnustus nostaa koko maakunnan aivan uudelle tasolle kansainvälisellä matkailukartalla ja avaa lukuisia uusia mahdollisuuksia tulevaisuudelle. Opetus- ja kulttuuriministerinä toimikauteni alussa kesällä 2021 ensi töikseni edesautoin, että Lappajärvi sai erityisavustuksen uudelle Geopark-hankkeelle, joka tuki myös silloisia

Länsimaiseen yhteiskuntamalliin kuuluu demokratian ja markkinatalouden ohella käsite oikeusvaltio. Professori Kaarlo Tuori määrittelee oikeusvaltion ytimekkäästi ”valtioksi, jonka toiminta on sidottu oikeuteen ja joka ei puutu mielivaltaisesti yksityisten henkilöiden vapauspiiriin.” Oikeusvaltioon liitetään myös ihmis- ja perusoikeuksien edistäminen kaikilla tasoilla ja perustuslain vahva asema. Oikeusvaltioon kuuluu, että poliitikot eivät sekaannu poliisin, syyttäjien, tuomioistuinten tai muiden riippumattomien lainvalvojien

Keskustan eduskuntaryhmä yhdessä Liike Nyt:n Hjallis Harkimon kanssa jätti välikysymyksen. Välikysymys on opposition järein työkalu. Petteri Orpon ja Riikka Purran hallituksen linja on hyytävä. Hallitus on jakamassa suomalaiset postinumeron perusteella kahteen kastiin. Orpo ja Purra jakavat merkittävät kehittämisrahat ja mahdollisuudet vain muutamalle suurimmalle kaupungille. Muu maa jätetään oman onnensa nojaan. Monilta paikkakunnilta hallitus on nyt

Konsulttiyhtiö MDI julkaisi tammikuussa tutkimuksen Suomen kuntien rankingistä. Siinä oli yhdistetty erilaisia pito- ja vetovoimatekijöitä, taloudellisia tunnuslukuja ja syntyvyttä, kuolevuutta ja muuttoliikettä. Pohjanmaan maakunta Vaasan ympärillä pärjäsi vertailussa hyvin. Seinäjoen ympärillä olevalle Etelä-Pohjanmaalle tutkimus oli karua luettavaa. Etenkin pienemmät kunnat ja seutukaupungit sijoittuivat luvattoman heikosti. Hämmentävää oli myös tunnuslukujen erilaisuus. Liioitellen voi sanoa, että historiallisen

Kiersimme vastikään Annika Saarikon ja Antti Kaikkosen kanssa kymmenessä maakunnassa presidentinvaalitöissä. Ihmisiä kuunnellessa välittyi se, minkä viimeisimmät kannatusmittauksetkin osoittavat: Olli Rehn on nousussa. Mikkelin mies vetää. Nyt meidän keskustalaisten ei kannata – eikä kenenkään muunkaan – uskoa sellaisia puheita, että vaalit ovat jo ratkaistu kahden kauppa. Ennakkoäänestys on vasta päättynyt. Ensimmäisen kierroksen vaalipäivään on aikaa.

Konsulttiyhtiö MDI julkaisi tammikuussa 2024 laajasti uutisoidun tutkimuksen Suomen kuntien rankingista. Siinä oli yhdistetty erilaisia pito- ja vetovoimatekijöitä, taloudellisia tunnuslukuja ja syntyvyyttä, kuolevuutta ja muuttoliikettä. Tutkimus oli karua katsottavaa Järviseudun ja koko Etelä-Pohjanmaankin kunnille. Pienet maaseudun kunnat ovat kipuilleet parikymmentä vuotta negatiivisen väestökehityksen ja maatalouden ja teollisuuden rakennemuutoksen kanssa. Välillä tulevaisuuden usko on todella ollut