Kauhavalainen kansanedustaja Antti Kurvinen on tyytyväinen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen vastaukseen Kurvisen kirjalliseen kysymykseen turkiselinkeinon kehittämisestä ja tulevaisuudennäkymistä.
Kauhavalainen kansanedustaja kysyi 30. kesäkuuta kirjallisesti hallituksen kantaa turkistarhaukseen. Syynä kysymykseen oli se, että hallitusohjelmassa ei ole mitään mainintaa turkistaloudesta.
– Mielestäni hallituksen linja turkiselinkeinolle on hyvä. Turkisala on saanut oman paikkansa maaseudun elinkeinona, joka profiloituu vahvasti markkinaehtoisena kannattavana yritystoimintana. Hallitus tunnustaa alan merkittävyyden korostamalla tuotantoalaa yhtenä niistä harvoista, joka on kasvattanut vientitulojaan voimakkaasti vuodesta 2008 lähtien. Kun vastaavasti samaan aikaan Suomen kokonaisviennin arvo on pienentynyt ja kauppatase kääntynyt negatiiviseksi, Kurvinen sanoo.
Kurvinen on erityisen mielissään siitä, että Tiilikainen mainitsee esimerkkinä vastauksessaan Suomen viennin Kiinan markkinoille, jonne turkisnahat olivat toiseksi suurin vientituote paperimassan jälkeen.
– Hienoa, että nämä faktat otetaan selkeästi esiin. Näinä taloudellisesti tiukkoina aikoina on hyvä muistaa, että tämä pääasiassa perheyrittäjien harjoittama elinkeino tuo yksistään noin 300 miljoonan euron vientitulot, ja sen alueellinen vaikutus on huomattava, Kurvinen korostaa.
Turkistuotanto on alueellisesti erittäin keskittynyt Pohjanmaalle, jossa muun muassa on neljä kuntaa, joissa kunnan verotuloista yli 10 prosenttia tulee turkiselinkeinosta.
Tiilikaisen mukaan biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen osalta hallitus keskittyy kehittämistoimenpiteissään kestävien ratkaisujen käyttöönottoon ja vientiin, jolloin Suomi pystyy parantamaan vaihtotasettaan, lisäämään omavaraisuuttaan ja luomaan uusia työpaikkoja.
Tiilikainen luettelee vastauksessaan, että hallituksen toimenpiteet turkistuotannon edistämisessä liittyvät tällöin yritysten rahoitukseen ja oman pääoman ja riskinottokyvyn vahvistamiseen ja toimenpiteet vaikuttavat erityisesti aloittaviin tai sukupolvenvaihdosta tekeviin sekä nopean kasvun yrityksiin.
Ministerin mukaan myös rakenteellisilla uudistuksilla ja hallituksen toimilla sääntelyn ja normien purussa vaikutetaan myös turkistuotannon toimintaedellytyksiin. Lisäksi vastauksessa mainitaan, että koulutuksen uudistaminen parantaa myös turkistuotannon toimintaedellytyksiä lähentämällä koulutusta ja työelämää toisiinsa sekä vastaamaan paremmin työelämän osaamisen tarpeita.
Kansanedustaja Antti Kurvisen kirjallinen kysymys ja ministeri Kimmo Tiilikaisen vastaus löytyvät kokonaisuudessaan oheisen linkin takaa:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_89+2015.aspx