Laaja tieteellinen näyttö todistaa, että ilmasto on muuttumassa. Maapallon keskilämpötila uhkaa nousta useita asteita. Sen seurauksia ovat kesien muuttuminen tihkusateisiksi ja hiihdon maakuntaviestien jääminen historiaan, mutta myös hirmumyrskyt ja uusien tuholaislajien ilmestyminen pelloille ja metsiin. Vähintään satojen miljoonien ihmisten elinolot uhkaavat muuttua sietämättömiksi. Maahanmuuttopolitiikassa uhataan tulevaisuudessa puhua ilmastopakolaisista, jotka vyöryvät kohti pohjoista elämän edellytysten perässä.
Ilmastonmuutoksen torjunta ja valitettavasti osin sen vaikutuksiin sopeutuminen on kaikkien kansakuntien tärkein kysymys seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ilmastopolitiikkaa ja sen vaikutus ihmisten elämäntapaan on pakko pohtia niin Suomen eduskunnassa kuin Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomiteassa.
Iso hiilidioksidipäästöjen lähde on liikenne. Sähköautoja, joista kaivataan korvaajaa polttomoottorikäyttöisille bensa- ja dieselautoille, hehkutetaan. Asuminen, asuntojen lämmitys, energia ja ravinto ovat luupin alla.
Ilmastopolitiikassa on kyse suuresti myös yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Ilmaston lämpeneminen näyttää iskevän pahiten köyhimpiin kehitysmaihin. Mutta se on myös teollisuusmaissa ja meillä Suomessa oikeudenmukaisuuskysymys.
Moni pienituloinen kokee, että ilmaston nimissä hänen jo nyt tiukkaan arkeensa ollaan iskemässä uusia kustannuksia. Sähköautojen hinnat ovat niin korkeat, ettei pienituloinen helposti pysty vaihtamaan käytettyä autoa sellaiseen. Mikäli sähkön ja lämmön hinta nousee liikaa, on ihmisarvoinen elämä uhattuna.
Suomessa ilmastomuutoksen verukkeella on hyökätty erityisen kovaa maaseutua vastaan. Omakotitalossa taajaman ulkopuolella asuva on saastuttaja ja maanviljelijä lähes tuhoaja. Ilmastopolitiikasta on tullut valheellisesti väline ajaa keskittämispolitiikkaa.
Naurettavan pöyristyttävä esimerkki tästä on Helsingin kaupungin päätös vähentää lihan ja maidon käyttöä. Paljon enemmän päästöjä tulee ulkomaisesta soijasta.
Ilmastonmuutosta vastaan on tapeltava. Mutta se pitää tehdä tavalla, joka ei kohtuuttomasti vaikeuta esimerkiksi eläkeläisten tai maaseudulla asuvien tilannetta. Olen lisäksi lähes varma, ettei ilmastopolitiikka tule onnistumaan pakottamalla. Maailmaa ei pelasteta pelkillä kielloilla ja eliitin sanelupolitiikalla. Ihmisiin on sisäänrakennettu halua parempaan elämään niin Suomessa kuin kehitysmaissa. Uskon ensisijaisesti talouden, teknologian ja tieteen kehitykseen. Ympäristöystävällinen elämäntapa pitää tehdä edulliseksi; siivoamisen pitää olla kannattavampaa kuin sotkemisen.
Tällainen ajattelu avaa mahdollisuuksia: biotalous ja kiertotalous tuovat työpaikkoja Etelä-Pohjanmaallekin. Liikenteeseen biokaasua ja lautaselle lähiruokaa. Muovin tilalle eloperäistä materiaalia.
Maaseutu ja sen elinkeinot eivät ole ongelma, vaan osa ratkaisua. Uusiutuva energia nousee maalta ja hoidetut pellot ja metsät ovat hiilinieluja.