Julkaistu Ilkassa 16.5.2017
Teksti:Marja Tyynismaa
Kansanedustaja Antti Kurvinen (kesk.) tuntee nuorisojärjestöt ja niiden rahantarpeen kuin omat taskunsa. Historiasta löytyy neljä vuotta keskustanuorten ja vuosi keskustaopiskelijoiden johdossa.
– Keskustanuorilla valtaosa avustuksesta menee alueellisen organisaation ylläpitämiseen, käytännössä siis henkilöstömenoihin, Kurvinen sanoo.
Tuore kulttuuriministeri Sampo Terho (ps.) lupasi sunnuntain Helsingin Sanomissa (HS 14.5) ottaa avustusten jakokriteerit perusteelliseen tarkasteluun syksyyn mennessä. Kurvinen ei pistä pahakseen, hänen mielestään parlamentaarinen työryhmä olisi oiva ratkaisu jakoperusteita pohtimaan.
–Avustusten perusteita selvitettiin viimeksi vuonna 2015, ja silloin nykyjärjestelmää pidettiin pääosiltaan hyvänä, hän kuitenkin huomauttaa.
Ministerin lupaus on helppo yhdistää oman puolueen nuorisojärjestöön, joka on nostanut avustuksista äläkän lähes vuosittain. Kurvisen mielestä osin aiheettakin.
– En ole ymmärtänyt heidän uhriutumistaan alkuunkaan, kyse on ollut puhtaasti politiikasta, hän arvelee. Kurvinen muistuttaa avustuksen keskeisistä jakoperusteista, joita ovat toiminnan laajuus ja monipuolisuus sekä aktiivisuuden taso.
– Sellaistakin mallia on esitetty, että avustus jaettaisiin puolueiden kannatuksen mukaan. Se ei olisi oikeudenmukaista, sillä silloin toiminnasta katoaisi sivistysnäkökulma. Kurvisen mielestä poliittisten nuorisojärjestöjen toiminnassa vaaleja tärkeämpää on nuorten kouluttaminen aktiiviseen kansalaisuuteen ja demokratiaan.
– Miten kirjoitetaan lehteen, miten vaikutetaan. Se näkökulma katoaisi, mikäli avustus tulisi puolueen kannatuksen mukaan, hän arvelee.
Kurvinen toimii varapuheenjohtajana avustus- ja arviointitoimikunnassa. Hän kertoo, että kaudelle 2016 korotettiin erityisesti vihreiden ja perussuomalaisten nuorten avustussummia.
– Korotus oli aika roima kertakorotus. Katsoimme, että järjestöjen toiminta on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja ne ovat jääneet epäoikeudenmukaisesti jälkeen avustusten määrissä.
Tänä vuonna poliittiset nuorisojärjestöt saivat avustuksia noin 2,8 miljoonaa euroa. Kurvinen sanoo, että mikäli rahaa vain olisi, voisi avustussummia
korottaa kautta linjan. Nuorisojärjestöjen rooli ei hänen mielestään ole kadonnut, vaikka ne eivät enää tavoitakaan isoja massoja 70–80-lukujen tapaan.
– Tällaisena aikana, kun demokratia on uhattuna ja ääriainekset nousevat niin oikealla kuin vasemmallakin, tarvitaan kanavia, joiden kautta nuoret voivat puhua ja vaikuttaa hallitusti, Kurvinen sanoo. Mikäli järjestökenttä lamautuu, voi seurauksia olla Kurvisen mielestä vaikea hallita. – Sitten oltaisiin kaduilla, autot alkaisivat palaa ja kivet lentää, hän ennakoi.
Nuorisojärjestöjen avustukset nousivat keskusteluun eduskunnan kyselytunnilla viime torstaina, kun Stefan Wallin (r.) kysyi ministeriltä jakoperusteiden oikeudenmukaisuudesta.
– Tarkentamisen varaa tietysti on, mutta on selvä asia, ettei avustuksiin vaikuta eikä voikaan vaikuttaa esimerkiksi järjestön maailmankuva. Avustukset perustuvat alkuvuodesta hyväksyttyyn uuteen nuorisolakiin ja sen arvoperustaan, Kurvinen toteaa.