Kolumni on julkaistu Suomenmaassa 2.10.
Herätys hallitus: Työttömyyskriisiä ei voi enää kaunistella
Hallituksessa, jos missä, pitäisi ymmärtää kansalaisten arkea ja Suomen talouden todellista tilannetta. Nyt erityisesti pääministeri vaikuttaa erkaantuneen tavallisten ihmisten todellisuudesta. Vaikka Suomen talous on supistunut ja joka kahdeksas työvoimaan kuuluva on työttömänä, pääministerin puheissa talous kasvaa ja työllisyys paranee.
Suomen tilannetta ei pidä perusteettomasti synkistellä, mutta ei myöskään perusteettomasti kaunistella. Tosiasia on, että maassa on vakava työttömyyskriisi.
Työttömiä on yhteensä noin 340 000. Suomen työttömyys on Euroopan toiseksi pahin. Huolestuttavaa on nuorten työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden paheneminen.
Käännettä parempaan ei valitettavasti ole näköpiirissä. Talouden ennusteita päinvastoin alennetaan – viimeisimpänä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Yhä useampi suomalainen joutuu miettimään, onko töitä tai pysyykö yritys pystyssä ja tuleeko toimeen. Työttömyyden inhimillinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen hinta on kova. Työttömyys johtaa helposti myös köyhyyteen, eriarvoisuuteen ja osattomuuteen.
Suomalaiset ja Suomi ansaitsevat parempaa. Keskustalle nykyinen työttömyys on hätätila, jonka helpottamiseksi pitäisi nyt yhdessä kääntää kaikki kivet. Tähän meitä päättäjiä velvoittaa myös maamme perustuslaki. Sen mukaan julkisen vallan pitää edistää työllisyyttä ja pyrkiä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.
Keskustalle pääosa ratkaisua on talouden saaminen kestävään kasvuun. Tavoitteena pitää vähintään olla talouden kasvun tuplaaminen ennustetusta. Koko maahan tarvitaan lisää työllistäviä yrityksiä ja työpaikkoja. Suomalaisille pitää luoda parempia työllistämis- ja työllistymismahdollisuuksia. Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset tulevasta ovat jonkin verran parantuneet. Se on myönteistä, koska nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin työpaikat tulevat, jos tulevat.
Polttava ongelma tällä hetkellä on, että pienet ja keskisuuret yritykset isossa osassa maata eivät saa lainaa esimerkiksi riittämättömien vakuuksien vuoksi. Tämä on iso pullonkaula talouden kasvulle ja työpaikoille. Rahoituksen saamisen helpottaminen olisi kiireellisin asia, joka pitäisi yhdessä ratkaista.
Keskusta verottaisi yrityksen sisään jätettäviä voittoja vähemmän. Tämä loisi yrityksiin työllistämis-, investointi- ja kasvuvaraa. Talouden vauhdittamiseksi Keskusta toteuttaisi investointihyvityksen myös pienemmille yrityksille sekä parantaisi yrittäjävähennystä ja kotitalousvähennystä. Tuloveronalennukset kohdistaisimme voimallisemmin keski- ja pienituloisille kotimaisen kulutuksen ja työllisyyden kasvattamiseksi.
Pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseen tarvittaisiin täsmätoimia, joista yksi keskeinen ratkaisu olisi työnantajamaksujen keventäminen, mikä kannustaisi erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien palkkaamiseen. Lisäksi esitämme työttömyysturvan suojaosan pikaista palauttamista, sillä sen poistaminen on sen mukaan tyrehdyttänyt työttömien keikka- ja pienimuotoisen työnteon.
Nyt on tosi kyseessä ja välinpitämättömyyteen ei ole varaa. Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Työttömyyskriisi pitää selättää.
Antti Kurvinen, Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja
