Julkaistu Pohjalaisessa 17.7.2016
Euroopasta ei varmaan löydy yhtään kahvipöytää, jossa ei olisi kesällä puhuttu Iso-Britannian Brexit-kansanäänestyksestä. Britit ilmaisivat haluavansa erota EU:sta. Maa on ollut EU:ssa ja sen edeltäjissä 1970-luvulta lähtien. Nykymuotoisesta unionista ei ole eronnut yksikään maa. 1980-luvulla EY:stä erosi Tanskan Grönlanti.
Iso-Britannian Brexit-kansanäänestys oli \”viimeinen varoitus\” EU:lle: ellei unioni uudistu avoimempaan ja kansanvaltaisempaan suuntaan, tarkoittaa se nykymuotoisen EU:n loppua. Unionissa pitää käydä vakava keskustelu ja työnjako siitä, mihin asioihin Bryssel puuttuu ja mitkä asiat ovat järkevämpää ja tehokkaampaa hoitaa jäsenvaltiotasolla. Euroopan unionilta vaaditaan nyt uudistumista ja lähentymistä kansalaisiin.
Unionin perussopimuksissa ja EU-oikeudessa on vuosikymmeniä tunnustettu subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatteen olemassaolo. Läheisyysperiaatteella tarkoitetaan, että asiat pitäisi päättää mahdollisimman lähellä ihmistä ja vain aidosti jäsenvaltioiden rajat ylittävät asiat hoitaa EU-tasolla. Subsidiariteetti korostaa myös kuntien ja maakuntien asemaa valtioiden sisällä. Valitettavasti se on jäänyt varsinkin viimeisen 20 vuoden aikana julistukseksi. EU on pyrkinyt ulottamaan kouransa kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan. Ei voi olla jatkossa enää niin, että Yhdysvaltojen osavaltioiden itsemääräämisoikeus on isompi kuin EU-jäsenmaan.
EU ja sen hallinto ovat luoneet tiiviimpää liittovaltiota salakavalasti. EU:ta on syvennetty pikkuhiljaa kysymättä eurooppalaisten mielipidettä. Jatkossa päätökset yhteistyön syventämisestä on tehtävä avoimesti ja demokraattisten prosessien kautta. EU:ssa on saatava aikaan selkeämmät valtasuhteet sen toimielinten välillä ja lisättävä parlamentarismia.
Vaaleilla valittujen päättäjien – niin Euroopan parlamentissa kuin kansallisissa parlamenteissa – on oltava vahvimmat vallankäyttäjät EU:ssa virkamiesten sijaan. Toivoisin, että unionissa lanseerattaisiin eräänlainen \”itsenäisyystakuu\”: takuu siitä, mitkä asiat ainakin jäsenvaltio saa päättää itse. Nyt moni EU-kansalainen pelkää, että unionista tehdään liittovaltio hivuttamalla salaa. EU:n on annettava takuu eurooppalaisten kansojen itsenäisyydelle yhteistyöstä huolimatta.
Euroopan unionia tarvitaan ja EU:sta on kiistatta ollut valtavasti hyötyä mantereemme kehitykselle. EU:ta tarvitaan jatkossakin edistämään kauppaa ja tervettä kilpailua, ilmasto- ja ympäristöongelmien ratkomisessa ja hallitsemaan maahanmuuttoa ja vastustamaan kansainvälistä rikollisuutta.
Vaikka EU:ssa on tehty virheitä, näillä näkymin vaihtoehto EU:lle mantereellamme ei ole valoisampi. Kun sotilaallinen jännitys, hallitsematon maahanmuutto ja terrorismi uhkaavat Eurooppaa, tarvitsemme toisiamme. Nizzan järkyttävä isku on esimerkki. EU:n tulee ennen kaikkea olla demokratian ja ihmisoikeuksien arvoyhteisö. Se ei voi kuitenkaan viedä suomalaisilta, baskeilta, unkarilaisilta tai englantilaisilta omaa kansallista identiteettiään.