Antti Kurvinen

Eriarvoisuuden torjuntaan tarvitaan uutta otetta

Jaa tämä ystävällesi

Julkaistu Pohjalaisessa 3.12.2016

Viime viikonloppuna pääministeri Juha Sipilä kertoi perustavansa eriarvoisuutta torjuvan työryhmän, jonka vetäjäksi on lupautunut professori Juho Saari.

Ryhmän tarkoituksena on hakea ratkaisuja vähäosaisten aseman helpottamiseksi ja yhteiskunnan eriarvoisuuden torjumiseksi vaikeassa taloudellisessa tilanteessamme. Tälle työlle todellakin on tilausta.

On täysi syy olla huolissaan suomalaisten jakautumisesta kahteen kastiin. Valtaosa suomalaisista voi hyvin, käy töissä ja viettää vapaa-aikaa perheen sekä ystävien kanssa. Tälle joukolle tulevaisuus näyttäytyy melko myönteisenä ja avoimena.

Kaikilla asiat eivät kuitenkaan ole hyvin. Suomessa on kasvava joukko huono-osaisia, joilla arki on taloudellista ja sosiaalista korpivaellusta.

Puute näivettää arjesta ilon ja tulevaisuudesta toivon näköalat, jäytäen myös kykyä huolehtia itsestään ja vaikuttaen näin terveyteen sekä hyvinvointiin.

Tiedän ihmisiä, jotka kelluvat pitkäaikaistyöttömyyden ja työn välimaastossa. Töitä haetaan vimmatusti, kuten suomalaiseen mielenlaatuun yleensä kuuluu. Työnhaussa onnistuminen on tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa.

Kun ihminen pääsee töihin, tulee kohtaamisia muiden ihmisten kanssa ja elämänlaatu paranee. Kun putoaa pitkäksi aikaa työttömyyteen, lähettää satoja työhakemuksia vailla tulosta, moni menettää toivonsa ja lannistuu.

Keskustan ykkösratkaisu on työpaikkojen luominen.

Tässä onkin nähtävissä selvä käänne parempaan: Työllisyys ja investoinnit ovat pitkästä aikaa kasvussa. Hallitus laittaa nyt kaiken tarmonsa työpaikkojen luomiseen. Kilpailukykysopimus oli tässä tärkeä askel.

Panostukset biotalouteen poikivat investointeja kautta Suomen.

Vaasan seudulla menestyksekästä tulosta tehdään energia- ja ympäristöteknologioita kehittämällä.

Työpaikkojen luomisen lisäksi korjattavaa on niin yhteiskunnan kuin työmarkkinoidenkin rakenteissa.

Erityisesti pienten työkeikkojen vastaanoton estävät liian usein sosiaalitukiin liittyvä paperisota ja kannustinloukut.

Sosiaaliturvajärjestelmä kaipaa remonttia: Kaiken työn vastaanottamisen pitää aina olla kannattavaa, työn sekä sosiaaliturvan yhdistämisen pitää olla sujuvaa ja yksinkertaista.

Eriarvoisuuden jakolinja kulkee osallisuuden ja osattomuuden välillä. Kysymys kuuluu, miten autamme ihmisiä nousemaan jaloilleen ja huolehtimaan itsestään.

Yhteiskunnassamme on löydyttävä jokaiselle oma paikkansa ja toivoa tulevaisuudesta. Perinteisesti se on löytynyt työn kautta, ja näin on pääosin myös tulevaisuudessa.

Olisi hyvä totutella ajatukseen, että kaikki eivät yhteiskunnassamme ole kokopäivätyössä.

Yhä enemmän meillä on ihmisiä, jotka tekevät vapaaehtoistyötä, osa-aikatyötä ja täydentävät toimeentuloaan esimerkiksi perustulolla.

Jokainen ihminen tarvitsee elämälleen sisältöä. Ollakseen hyvä ihminen ja kunnon kansalainen ei vaadi täysipäiväistä palkkatyötä.

Tähän ajatukseen meidän pitää sopeuttaa sekä tukipolitiikka että oma arkinen ajattelumme. Ketään ei Suomessa ole varaa katsoa nokan vartta pitkin.

Jaa tämä ystävällesi