Julkaistu Ilkassa 13.10.2016
Meneillään oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä maakuntauudistus lähtee ihmisestä, palveluiden sekä kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien turvaamisesta ja alueiden elinvoiman säilyttämisestä koko maassa. Nyt ravistellaan hallintoa, mutta keskiössä on ihminen. Sitä ei sovi unohtaa.
Yhteiskunnallinen keskustelu on paisunut liiaksi taisteluun siitä, kuka nämä ihmisten tarvitsemat palvelut tulee tarjoamaan. Tässäkin on haluttu turhaan luoda valtava vastakkaisasettelu yksityisen ja julkisen palvelun tuottajan välille, ja lisäksi pienten ja suurten välille.
Tämän keskustelun sijaan huomiota olisi järkevää siirtää siihen, miten tuleva maakuntahallinto ja kuntataso huolehtivat yhteistyön sujuvuudesta asiakkaan näkökulmasta. Olisi hyvin tärkeä keskittyä siihen, miten maakuntatasolta rakennetaan sujuva keskusteluyhteys kuntalaisiin päin. Heti alusta alkaen täytyy luoda poikkihallinnollinen yhteistyön kanava ja muoto, jolla varmistetaan käytännön sujuvuus.
Nyt tehdyn sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan maakunnat tulevat antamaan omat palvelulupauksensa asukkaille järjestämisvastuullaan olevista palveluista. Tämän tarkoituksena on kertoa maakunnan asukkaille, miten palveluja käytännössä toteutetaan. Tarkoituksena on, että palvelulupaus edistää asiakkaiden näkemysten ja tarpeiden huomioimista. Palveluiden käyttäjät puolestaan voivat antaa palautetta palveluista ja esittää niiden kehittämisideoita.
Tämä palvelulupaus on uusi ohjausväline sosiaali- ja terveydenhuollossa. Palvelulupaukset voivat olla jossain määrin erilaisia. Palvelut eivät kuitenkaan voi poiketa toisistaan saatavuudessa, sillä maakuntien pitää järjestää ihmisille yhdenvertaiset ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Yhdenvertaiset palvelut voivat kuitenkin olla eri tavoin toteutettuja. Esimerkiksi lääkärinvastaanotto voi tapahtua kasvokkain tai etäyhteyden välityksellä. Myös asiakkaan valinnanvapauden toteuttamiseksi palveluja voidaan tarjota eri tavoin.
Ihmiset valitsevat itse palveluntuottajan, eli toimijan, jolta he hakevat valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut. Asiakkaan on sitouduttava samaan tuottajaan tietyksi ajaksi.
Hallituksen linjausten mukaisesti valinnanvapausmallissa otetaan huomioon asiakkaiden erilaiset palvelutarpeet. On ehdotettu, että asiakas voisi valita suoraan tiettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajan. Lisäksi asiakas voisi saada palvelutarpeen arvioinnin jälkeen asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin ja valita palveluntuottajan.
Käytännön tasolla on erityisen tärkeää, että palveluketjut sosiaali- ja terveystoimen välillä toimivat saumattomasti. Maakunta järjestäjänä on vastuussa viime kädessä siitä, että palvelut on integroitu asiakaskeskeisiksi palvelu- ja hoitoketjuiksi. Maakunnan palvelulaitoksen tulisi myös vastata tuottamiensa palvelujen integroimisesta eli yhteensovittamisesta muiden palveluntuottajien kanssa. Myös palveluntuottajilla täytyy olla vastuu palvelujensa integraatiosta muiden tuottajien kanssa.