Antti Kurvinen

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen puhe talvikokouksessa

Jaa tämä ystävällesi

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen eduskuntaryhmän talvikokouksessa Helsingissä 21.1.

Katso puhe TÄÄLTÄ.

Hyvät kansanedustajat, kollegat ja kaikki muut kanssaihmiset täällä paikan päällä, sekä netin ja radion äärellä kautta Suomen,

Yhtenä joukkueena samassa veneessä vai kahtia jakautuneena?

Väitän, että tämä kysymys on vuoden 2021 tärkein. Niin ihmiskunnan, isänmaan kuin Suomen Keskustan osalta.

”Me vastaan ne” oli diilimies-Trumpin politiikkaa. Trump antoi potkut puolelle porukkaa. Seuraukset pysäyttävät ja vetävät vakavaksi.

Tuliko muutosta parempaan? Tuliko uusia tuulia? Ei tainnut tulla.

Niiden sijaan ilmaan jäi kyynelkaasun katku. Vappumarssi sarvipään johdolla Washingtonin Capitolille, maailman mahtavimman maan eduskuntataloon naurattaisi, jos ei itkettäisi.

Kun laittomuuden kanssa lähtee flirttailemaan, voi päätyä väkivallan kanssa treffeille. Ja sekasorron kanssa naimisiin.

Mitähän mahtavat Trumpiin luottaneet tavalliset, järkevät amerikkalaiset nyt ajatella? Mitähän mahtavat Trumpin suomalaiset fanit miettiä?

Hyvät kuulijat,

Keskustan eduskuntaryhmän vastaus alun kysymykseen vastakkainasettelu vai yhteinen pöytä on selvä: yhdessä eteenpäin samassa veneessä.

Syy on yksinkertainen. Vastakkainasettelulla pystyy saamaan pikavoittoja. Hätkäyttämällä pystyy saamaan isoja otsikoita. Mitään kestävää niillä ei kuitenkaan saa aikaan. Pikavoitot lämmittävät hetken, mutta sulavat yhtä nopeasti kuin lumi Mannerheimintiellä. Isotkin otsikot tulevat ja menevät.

Kansankiihottamisessa ja vastakkainasettelussa ei ole mitään uutta. Läpi historian kannatusta ja valtaa on saanut pelkoa ja vihaa lietsomalla. Valitettavasti se tie on päällystetty savuavilla raunioilla.

Politiikassa pysyvää parannusta saa aikaan vain asioista neuvottelemalla, niistä sopimalla ja yhteistyötä tekemällä. Kompromissien kautta.
Niitä joskus voi sanoa lehmänkaupoiksi. Olennaista on, että tulee tulosta. Ja tulosta on tullut.

Kun katsomme tosiasioita, hallituksen politiikka on tästä hyvä osoitus.
Teollisuuden sähköveroa alennettiin. Kunnille on annettu suuret tuet ihmisten peruspalveluihin, jotta kuntatalous pelastuisi. Koulutuspaikkoja on tullut maakuntiin. Uusia tiehankkeita ja ratoja. Lisää rahaa perustienpitoon.

Pienimpien eläkkeiden ja lapsilisien korotukset. Harrastustakuu ja toisen asteen oppioikeus jokaiselle nuorelle. Kotihoidontuen pelastaminen leikkaussuunnitelmilta.

Keskusta on ajanut hallituksessa mittavia korona-tukia yrityksille, jotta massatyöttömyys ja 90-luvun laman traaginen konkurssiaalto vältettäisiin. Erityisesti olemme vahtineet, että myös maaseutuelinkeinot ovat saaneet kustannustukea.

Yrittäjien ja sijoittajien verotus on turvattu ennustettavana ja kannustavana. Maaseudun ja maatalouden tuet nousevat uudella EU:n ohjelmakaudella. Hyvät rakennerahat tulevat aluepolitiikkaan. Myös jätelain uudistuksessa turvattiin pienten yrittäjien mahdollisuudet toimia.

Hyvät kuulijat, nämä ovat niitä syitä, miksi olemme hallituksessa mukana.

Kaikessa ei ole onnistuttu, mutta ilman Keskustaa hallituspolitiikka olisi monessa asiassa ollut toisenlaista. Toisaalta juuri mitään emme olisi yksin saaneet aikaan. Ei politiikan tarkoituksena ylipäätään voi olla loputon eripura. Politiikan tarkoitukseksi pitää palauttaa ihmisten asioiden hoitaminen.

Tavalliset, maalaisjärkiset suomalaiset – tolkun ihmiset – odottavat päätöksiä, joilla heidän arkipäivänsä paranee. He eivät odota uhriutumista Twitterissä.

Talven ja kevään politiikassa eduskunnassa ja hallituksessa tarvitaan jälleen Keskustaa. Keskusta talonpoikaista perinnettä edustavana liikkeenä on Suomen ensimmäinen ja vahvin yrittäjäpuolue. Meidän ajatuksiimme vapaudesta ja vastuusta on aina kuulunut kotimaisen paikallisen omistajuuden tukeminen.

Keskusta on läpi historiansa puolustanut omaisuuden suojaa. Olemme jatkossakin tavallisen ihmisen yksityisen omistusoikeuden puolella; uhkasipa sitä niin suurpääoman toimijat kuin julkisen vallan sääntely ja rajoittaminen.

Kevätkaudella 2021 Keskustalle lunastuslain ja maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksissa tärkeintä on maanomistajien oikeusturvan parantaminen ja yksityisen omistusoikeuden vahvistaminen. Mitään uusia rajoituksia ja pakkoja vailla korvauksia ei tule, vaan päinvastoin yksityisen ihmisen oikeusturvaa kasvottomia koneistoja vastaan parannetaan.

Hyvät naiset ja miehet,

Kyllä me suomalaiset pärjäämme ja tästä nousemme, kun pidämme Suomen eheänä ja yhteisenä. Kahtiajakautuminen pitää estää.
Meidän pitää yhdessä rakentaa tämä maa sellaiseksi, jonka jokainen voi tuntea omakseen. Henkilökohtaisista ominaisuuksistaan, kotiosoitteestaan tai lompakkonsa koosta riippumatta.

Suomen yhtenäisyys ja sen myötä yhteiskuntarauha eivät tule itsestään. Ne rakentuvat politiikan linjasta. Yhtä lailla ne rakentuvat toimintatavoista.

Amerikan tapahtumat osoittavat, mihin vastakkainasettelu, tosiasioiden vääristely ja suoranainen valehtelu, sekä laillisuuden ja kansanvaltaisuuden kyseenalaistaminen voivat johtaa.

Samaa politiikkaa ajavat monet muutkin läpi läntisen maailman. Vikapäitä ei ole vain yksi. Hajottajia on kummallakin laidalla.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää kaikissa tilanteissa laillisuudesta ja kansanvaltaisuudesta kiinni. Me luotamme viranomaisiin ja tutkittuun tietoon.

Vanhan sanonnan mukaan – jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiin muttei omiin faktoihin.

Myös yhteiskunnallista keskustelua pitää muuttaa. Tarvitsemme vähemmän roskaa, enemmän säällisyyttä.

Eri mieltä saa ja pitää olla. Mutta kestävään keskusteluun kuuluu toisia kunnioittava puhetapa. Sananvapauteen kuuluu aina myös sananvastuu. Etenkin meillä päättäjillä.

Mutkikkaistakin asioista on voitava puhua suoraan, mutta asiallisesti ja fiksusti.

Kannan oman korteni kekoon. Lähiaikoina ensi-iltansa saa ”Kurvisen kuunnelma”. Netissä säännöllisesti julkaistavassa ohjelmassa puhun ajankohtaisista asioista eteläpohjalaisen suoraan.

Hyvät ystävät,

Vaikka jotkut niin antavat ymmärtää, taivas ei ole putoamassa niskaamme. Suomi ei myöskään ole jäämässä islamilaisen invaasion jalkoihin.

Tosiasioita sen sijaan ovat esimerkiksi investointien puute, vanhusten omaishoitajien jaksaminen, työttömyys, velkaantuminen ja nuorten yksinäisyys.

Nämä ja muut Suomen ongelmat ovat korona-ajan myötä muuttuneet vielä vakavimmiksi.

Nyt, jos koskaan, oikeudenmukaisuuden vaatimus korostuu. Vähintään yhtä tärkeää kuin on saada Suomen talous nousuun, on pitää jokainen suomalainen ja koko maa mukana.

Suomessa tarvitaan nyt vakavaa, kansallista keskustelua korona-ajan jälkeisestä politiikasta.

Ainakin isoimmista asioista on tärkeää talven mittaan saada aikaan yhteinen näkemys hallituksen, eduskunnan ja muiden yhteiskunnan valtakeskusten välille.

Aikaa odotteluun ei ole. Hallituksen tulee jo puoliväliriihessään tehdä päätöksiä, joilla Suomea aletaan nostaa takaisin jaloilleen. Talouspolitiikassa hätäensiapuna annetusta elvytyksestä pitää pikkuhiljaa päästä uudistavaan kasvupolitiikkaan. Pidemmällä aikavälillä talous on saatava tasapainoon ja velat lyhenemään.

Hyvät kuulijat ja katselijat,

Yhdessä vai erikseen? Sitä kannattaa jokaisen suomalaisen nyt vakavasti kysyä itseltään. Halutaanko lisää mihinkään johtamatonta vastakkainasettelua? Halutaanko lisää sirkusta ja sekasortoa?

Vai halutaanko maltillisempaa menoa? Tolkun politiikkaa, jolla ratkotaan yhteisiä ongelmia?

Sanoisin, että varsinkin Capitolin sarvipäiden jälkeen tavallinen saattaa sittenkin olla parasta.

Vastakkainasettelulle on vaihtoehto. Vaihtoehto on Keskusta.

Näillä sanoilla toivotan kaikki tervetulleeksi Keskustan eduskuntaryhmän talvikokoukseen. Päästän seuraavaksi ääneen Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon.

Jaa tämä ystävällesi