Julkaistu 9.9.2017 Pohjalaisessa
Elokuun viimeisellä viikolla Juha Sipilän hallitus sopi esityksestään Suomen valtion tuloiksi ja menoiksi ensi vuodelle. Budjetti on hallituksen kolmas.
Suomessa on tullut tavaksi kutsua maan hallituksen keskeisiä sisäisiä neuvotteluja ”riihiksi”. Meille maaseudun ympärillä asuville asioiden puiminen riihiksi sopii varmasti hyvin.
Vuoden 2018 budjetin rakentaminen erosi aiemmista kahdesta siinä, että julkisen talouden tulevaisuutta pystyttiin suunnittelemaan valoisemmissa tunnelmissa.
Kaikki asiantuntijat liikepankkien ekonomisteista valtiovarainministeriöön ja kansainvälisiin laitoksiin ennustavat Suomelle mukavaa pientä vakaata talouskasvua.
Työttömyys ja konkurssien määrä laskevat. Useita isoja investointeja on lähtenyt liikkeelle. Suomen vaihtotase on menetetyn vuosikymmenen jälkeen korjaantumassa plussalle.
Sipilän hallituksen toimilla Suomi on päässyt osaksi maailmantalouden kasvua.
Maailmantaloushan kasvoi jo viime vaalikaudella, kun Suomi sen sijaan rämpi umpisurkean talouspolitiikan vuoksi toiseen suuntaan.
Suurimpia haasteita uudessa taloustilanteessa ovat pitää hyvä kehitys yllä sortumatta ylilyönteihin ja pyrkiä jakamaan talouskasvua koko maahan.
Keskustan mielestä kasvu kuuluu kaikille. Kun Suomi on nyt lähtenyt nousuun, tehtävämme on vetää koko Suomi mukaan siihen ja saada nousu näkymään jokaisen suomalaisen arjessa.
Yksi väestöryhmä, joka ei ole päässyt noususta ja kasvusta vielä osakseen, ovat suomalaiset tuottajat.
Elintarvikealan markkinatilanne on pysynyt vaikeana. Suomessa on tiettyjä tuotantosuuntia, joita tällä kehityskululla uhkaa jopa loppuminen kokonaan.
Kun maailma on muuttunut taas levottomammaksi ja turvallisuustilannetta horjuttaa terrorismin uhka, on kirkasta se, miten tärkeää on omavaraisuus ruoassa.
Hallitus tajuaa tilanteen. Siksi jo aiemmin toteutetun 50 miljoonan kriisipaketin lisäksi myös budjettiriihestä tuli päätöksiä maatalouden hyväksi.
Hallitus on päättänyt puolittaa luonnonhaittakorvauksiin vuodelle 2018 kaavaillut leikkaukset. Vuoden 2018 luonnonhaittakorvauksiin siirretään tukineuvotteluiden hengen mukaisesti 10 miljoonaa euroa. Aikaisemmin on päätetty siirtää 11 miljoonaa euroa luonnonhaittakorvaukseen vuodelle 2018.
Siirtojen jälkeen luonnonhaittakorvauksen alenema vuonna 2018 olisi vain 5 euroa hehtaaria kohti vuoden 2017 tasoon verrattuna, kun aiemmin kaavaillun mukaan edessä oli huomattavasti isompi leikkaus.
Muutokset toteutetaan vuoden 2017 kolmannen lisätalousarvion yhteydessä.
3,5 miljoonaa euroa kohdennetaan elintarvikeviennin edistämiseen. Maatalousyrittäjien jaksamisen tukemiseen on luvassa lisäresursseja vuodelle 2018. Lomituksen sijaisavun maksujen huojennukseen varataan miljoona euroa.
Lisäksi hallitus panostaa miljoona euroa sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaan Välitä viljelijästä -hankkeeseen.
Kannattavuuden kannalta keskeistä on saada ruokamarkkinat toimimaan oikeudenmukaisemmin. Tämän osalta valmistelu maa- ja metsätalousministeriössä jatkuu.