Biotalous ja digitalisaatio – käsitekummajaiset, jotka kannattaa omaksua

Julkaistu Komiat-lehden verkkoblogissa 5.6.2015

Uuden hallituksen hallitusohjelma ja media hokevat jatkuvasti kahta vierasperäistä muotisanaa: bioa ja digiä. Kaukaisilta ja vierailta tuntuvat hienot ilmaisut ovat kuitenkin oikeasti mittaamattoman tärkeitä Suomen ja myös Kauhavan tulevaisuudelle. Kun biotaloutta ja digitalisaatiota tarkastellaan lähemmin, huomaamme niiden olevan kiinni perusarjessamme.

Biotalous on nyt se yksi kruununjalokivi, jolla on tarkoitus saada aikaan työtä ja kasvua koko Suomessa. Vierasperäisen termin takaa löytyy vahvasti hyvinkin tuttu ja eteläpohjalaisille erittäin tärkeä maa- ja metsätalous. Biotalous-käsitteellä halutaan kuvata laajemmin sitä kokonaisuutta, johon määritellään perinteisen maa- ja metsätalouden kanssa samaan tuottavuuspalettiin niin teollisuuden ja jalostuksen kuin kaupan ja palvelujen eri toimialat. Näen myös turkistarhauksen osana biotaloutta. Puhutaan siis hyvin perinteisistä alueemme vahvuustekijöistä. Tarkoituksena on nyt löytää tästä kokonaisuudesta nykytarpeisiin uusia tuotteita ja palveluja, jopa vientiin saakka. Biotalouden liikkeelle saamista hidastaa kuitenkin monin paikoin kohtuuton byrokratia ja moniportainen valvonta, jota halutaan nyt tällä hallituskaudella keventää.

Tällä hetkellä maataloudessa on akuutti kannattavuuskriisi. Siksi toimialan leikkauksia pyritään suuntaamaan muualle kuin maataloustukiin. Maataloustukien osalta suunta on puolestaan kohti aktiiviviljelyä pois näennäisviljelyn tukemisesta. Tarkoituksena on suomalaisen ruoan käytön lisääminen erityisesti julkisissa hankinnoissa. Hallitusohjelma linjaa myös tavoitteeksi maataloustukien maksamisen jatkossa ajallaan ilman epäoikeudenmukaisia maksatusten pidättämisiä.

Tällä hallituskaudella tullaan myös panostamaan markkinointiin ja etenkin tuotteiden brändäykseen, jotta puhtaiden suomalaisten elintarvikkeiden vientiin saadaan lisävauhtia. Matkailukaupunki Kauhavan osalta on huomioitavaa, että tavoitteena on myös lisätä virkistys- ja luontomatkailua.

Biotalouden verhon taakse kätkeytyy myös energiapolitiikka. Nyt hyväksytyssä hallitusohjelmassa on vahva panostus uusiutuvaan energiaan ja erityisesti liikennepolttoaineisiin. Konkreettisina tavoitteina on, että Suomi luopuisi hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolittaisi tuontiöljyn käytön kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana. Myönteistä hallitusohjelmassa on, että turpeen asema energialähteenä tunnustetaan avoimesti ja suoraan. Turve on kotimainen energiamuoto, joka tuo työtä ja rahaa maakuntien Suomeen ja myös meille Kauhavalle. Nykyaikaisilla toimintatavoilla voidaan minimoida turpeen nostamisen aiheuttamat haitat vesistöille.

Tavoitteena on, että puun käyttö monipuolistuu ja lisääntyy 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Myös sekä puun jalostusarvoa että metsätilakokoja pyritään kasvattamaan. Nyt pyrimme yrittäjämäiseen metsätalouteen sekä metsien hyvään hoitoon, jotta puu saadaan liikkeelle. Jatkossa metsätalouteen kaivataan entistä enemmän yhteismetsiä, osuuskuntia ja yhtiöitettyjä metsätiloja. Biotalouden kannalta on keskeistä, että metsänomistaja tietää missä hänen metsänsä on ja harjoittaa suunnitelmallista metsänhoitoa. Myös metsän suojelu virkistystä varten voi olla tällainen suunniteltu ratkaisu, mutta se tulisi tehdä tietoisesti. Erityisen merkittävää on, että puun liikkeelle saamiseksi nyt lisätään rahoitusta perusväylänpitoon ja alempiasteiseen tieverkkoon. Tämä on hyvin olennaista koko maaseudun asuttuna pitämisen ja yritystoiminnan kannalta.

Hallitusohjelman yksi toinen kruununjalokivi löytyy digitalisaatiosta, joka on niin ikään työn tuottavuuden parantamisen edellytys. Digitalisaatiolla tarkoitetaan sitä, miten esimerkiksi yritykset ja julkisyhteisöt voivat automatisoida, nopeuttaa ja tehostaa työtään tietotekniikan avulla ja kuinka heidän tarjoamansa palvelut ja tavarat saadaan paremmin asiakkaiden käyttöön. Digitaalitekniikka voi tehdä mahdolliseksi täysin uudenlaisia toimintatapoja. Digitalisaatio tuleekin muuttamaan yleissivistyksen sisältöä ja lukuisten työtehtävien ammattitaitovaatimuksia. Osaamisen kehittäminen ja oppimisympäristöjen uudistaminen on siksi välttämätöntä koulutuksen kaikilla tasoilla.

Tavoitteena onkin nyt, että kaikki julkisen sektorin toimintatavat uudistetaan siten, että tiedon siirto on helppoa ja samaa tietoa kysytään vain kerran. Tarkoituksena on ottaa käyttöön kansalaisen palveluikkuna, jossa kansalainen, yritys, yhdistys ja julkisen sektorin toimija voi hoitaa viranomaisasioinnin sähköisesti ja valvoa omia tietojaan.

Digitalisaatiolla ja sillä, että myös ikäihmiset saavat heidän tarpeilleen sopivia mobiili- ja tietotekniikkavälineitä tulevaisuudessa varmistetaan, että maaseudullakin voi tulevaisuudessa asua ja saada tasapuolisesti julkisia ja yksityisiä palveluja. Uskon, että vain tehokas sähköinen infra pitää huolen maaseudun asemasta hyvänä asuinpaikkana. On ollut hauska huomata omassa tuttavapiirissä, miten sosiaalinen media ja tietotekniikka ovat antaneet ikäihmisille uusia ja parempia mahdollisuuksia pitää yhteyttä muualla Suomessa maailmalla asuviin lapsiin ja lapsenlapsiin. Tasa-arvo on tärkeää myös digissä: sähköiset palvelut eivät saa olla kiinni kansalaisen iästä tai varallisuudesta.

Tällä viikolla Kauppapuutarhurien liitto jakoi kansanedustajille kassillisen tuoreita vihanneksia. Se oli mukava kesäinen muistutus suomalaisen ruoan tärkeydestä.

Lisää samasta aiheesta